Suomen Isännöintiliitto ry:n säännöt
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Isännöintiliitto ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko maa.
2. Tarkoitus ja toimintamuodot
Liiton tarkoituksena on isännöitsijöiden ja isännöintipalveluja tuottavien yhteisöjen valtakunnallisena etujärjestönä
toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja
edistää isännöintipalvelujen ammattimaisen tuottamisen yleisiä edellytyksiä
edistää oikean tiedon leviämistä isännöintiä koskevissa asioissa
herättää jäsenissään kiinnostusta isännöinti- ja kiinteistöalan kysymyksiin sekä kehittää niiden piirissä alan osaamista
toimia isännöinti- ja kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi
Tarkoitustaan liitto toteuttaa
järjestämällä jäsenilleen neuvontaa, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä muita
koulutustilaisuuksia
tutkimalla ja tilastoimalla isännöinti- ja kiinteistöalaa
tiedottamalla isännöintipalveluja koskevista asioista
toimimalla viranomaisten ja isännöitsijöiden sekä isännöitsijäpalveluja tuottavien yhteisöjen yhdyssiteenä
toimimalla yhteistyössä kiinteistöalan muiden järjestöjen kanssa
järjestämällä muuta vastaavaa liiton tarkoitusta edistävää toimintaa
edistämällä Hyvän isännöintitavan - Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamista jäsenten valvonta- ja kurinpitomenettelyin
Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä anoa avustuksia ja apurahoja. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteä ja irtainta omaisuutta.
Liiton tarkoituksena ei ole voiton eikä muun taloudellisen ansion tuottaminen sen toimintaan osallisille.
3. Jäsenet
Liiton jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröity isännöitsijäyhdistys ja isännöintipalveluja tuottava oikeuskelpoinen yhteisö eli isännöintiyritys, joka on sitoutunut yhdistyksen liittokokouksen hyväksymien Hyvän isännöintitavan - Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamiseen sekä siihen liittyvään valvonta- ja kurinpitomenettelyyn.
Liiton hallitus hyväksyy ja erottaa jäsenet.
Jos jäsen haluaa erota liitosta, sen on ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta lähinnä seuraavan tammikuun alusta lukien, mikäli eroilmoitus jätetään syyskuun loppuun mennessä. Jos eroilmoitus jätetään syyskuun jälkeen ennen kalenterivuoden loppua, jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksunsa vuoden pituiselta ajalta eroilmoituksesta lukien.
Jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta vuosittaisen jäsenmaksunsa maksamatta kuuden (6) kuukauden ajan maksun erääntymisestä lukien, voidaan katsoa eronneeksi. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa liittoa.
Erotettu tai eronneeksi katsottu jäsen menettää kaikki oikeutensa liittoon nähden, mutta on velvollinen maksamaan erottamisvuonna ja sitä ennen edeltäneet jäsenmaksunsa.
Liitolla voi olla liittokokouksen nimeämiä kunniapuheenjohtajia.
4. Jäsenmaksu
Jäsen maksaa liitolle vuosittain jäsenmaksun, joka perustuu isännöitsijäyhdistyksen jäseninä olevien isännöitsijöiden lukumäärään ja isännöintipalveluja tuottavien yhteisöjen isännöinnin vuosiliikevaihtoon, käytettäviin palveluihin ja jäsenyyksiin muissa yhteisöissä. Liiton liittokokous vahvistaa jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnat.
Jäsenen on ilmoitettava jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot liitolle.
Kunniapuheenjohtajat eivät maksa jäsenmaksua.
5. Liittokokous ja liiton toimielimet
Ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.
Liiton pysyviä toimielimiä ovat liiton hallitus, vaalivaliokunta ja hallituksen niin päättäessä hallituksen työvaliokunta . Hallitus voi perustaa väliaikaisia työryhmiä erillistehtävien hoitamista varten.
6. Liittokokoukset
Liitolla on vuosittain kaksi liittokokousta; kevätkokous ja syyskokous.
Kevätkokous pidetään ennen toukokuun loppua.
Kevätkokouksessa
esitellään edellisen tilikauden tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen
vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
toimitusjohtajalle sekä päätetään niistä toimenpiteistä, jotka toimintakertomus tai tilintarkastuskertomus saattavat aiheuttaa
esitellään ja vahvistetaan talousarvio
käsitellään strateginen tilanne ja muut kokouskutsussa mainitut asiat
Syyskokous pidetään ennen lokakuun loppua.
Syyskokouksessa
vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma seuraavalle tilikaudelle ja päätetään jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnat sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle
määrätään liiton hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot
valitaan joka toinen vuosi liiton hallituksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä päätetään varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä
määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet
määrätään vaalivaliokunnan jäsenten lukumäärä ja valitaan vaalivaliokunnan jäsenet
valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä
käsitellään strategiset muutokset ja muut kokouskutsussa mainitut asiat
Asia, jonka jäsen haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisena liiton hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
7. Ylimääräinen liittokokous
Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi
kokousta halutaan. Hallituksen on tällöin viimeistään kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä kutsuttava koolle liittokokous.
8. Kokouskutsu
Kirjallinen kutsu liittokokouksiin on toimitettava kullekin jäsenelle, jonka postiosoite tai sähköpostiosoite on liiton tiedossa, tai julkaisemalla kutsu liiton jäsensivuilla, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
9. Äänioikeus
Liittokokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni ja tämän lisäksi niin monta ääntä kuin sen edellisen kalenterivuonna liitolle maksama, liiton käyttöön jäävä jäsenmaksu on täysiä kahdensadan (200) euron suuruisia eriä. Liiton käyttöön jäävään jäsenmaksuun ei lasketa liiton isännöitsijäyhdistyksille palauttamia tai liiton edelleen muille yhteisöille maksamia jäsenmaksuosuuksia.
Millään jäsenellä ei kuitenkaan voi olla enempää ääniä kuin 1/10 liittokokouksessa edustettuna olevasta kokonaisäänimäärästä. Edellytyksenä äänioikeudelle liittokokouksessa on, että kaikki erääntyneet jäsenmaksut on maksettu liitolle edellisen kalenterivuoden aikana.
Kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Kunniapuheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Isännöitsijäyhdistyksen jäseninä olevilla isännöitsijöillä on läsnäolo-oikeus.
10. Hallitus
Liiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä vähintään viisi (5) ja enintään yksitoista (11) jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan samalla henkilökohtainen varamies.
Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaaleja seuraavan toisen syyskokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaaleja seuraavan syyskokouksen päättyessä.
Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinnassa on otettava huomioon, että hallitus edustaa jäsenkuntaa tasapuolisesti maantieteellinen sijainti huomioon ottaen.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajankutsusta tai jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä pyytää.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Hallituksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin
arpa.
11. Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on mm:
johtaa liiton toimintaa sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti
valmistella liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua koolle liittokokous
ottaa ja erottaa liiton toimitusjohtaja ja muut johtavat toimihenkilöt
valmistella ja hyväksyä liiton talousarvio
määrätä ja vastata liiton varojen käyttämisestä ja periä liiton saatavat
asettaa liiton työvaliokunta ja tarvittaessa muita jaostoja ja työryhmiä valmistelemaan hallituksen niille antamia tehtäviä
palkita liiton toiminnassa ja kiinteistöalalla ansioituneet henkilöt liiton ansiomerkillä
hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet
tehdä esitys liittokokoukselle liiton kunniapuheenjohtajista
12. Vaalivaliokunta
Liitolla on vaalivaliokunta, johon kuuluu vähintään yksi (1) ja enintään neljä (4) jäsentä. Valiokunnan toimikausi päättyy valintaa lähinnä seuraavan liittokokouksen päättyessä.
Vaalivaliokunnan jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että vaalivaliokunta edustaa jäsenkuntaa tasapuolisesti maantieteellinen sijainti huomioon ottaen.
Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Valiokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla liiton hallituksen jäseniä.
Vaalivaliokunnan tehtävänä on tehdä liiton liittokokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi, hallituksen jäseniksi sekä tilintarkastajaksi ja varatilintarkastajaksi. Liittokokous ei ole sidottu vaalivaliokunnan ehdotukseen.
13. Toimitusjohtaja
Liiton toiminnan käytännön johtajana on liiton toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan tehtävänä on mm:
hoitaa liiton juoksevaa hallintoa ja liiton toimistoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
vastata yhdessä hallituksen kanssa toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä liiton kehitystoiminnasta
toimia sihteerinä liittokokouksen, hallituksen, työvaliokunnan, vaalivaliokunnan ja mahdollisten toimikuntien kokouksissa sekä esitellä ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
huolehtia sihteeritoiminnan, asioiden valmistelun ja esittelyn järjestämisestä jaostojen ja työryhmien kokouksissa
järjestää liiton taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla sekä
huolehtia toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteiskunnan, alan järjestöjen ja jäsenkunnan välillä
14. Nimenkirjoitus
Liiton nimen kirjoittavat liiton hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.
15. Tilikausi
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätöksen on oltava valmis viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta, jolloin liiton tilikirjat tositteineen ja muine tarpeellisine asiakirjoineen on viimeistään annettava tilintarkastajalle.
16. Tilintarkastus
Tilintarkastajan on tilintarkastuksen suoritettuaan annettava kertomuksensa tarkastuksesta viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
17. Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksen päätöksellä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta kokouksessa.
18. Liiton purkaminen
Jos liitto purkautuu, sen varat on käytettävä kiinteistöalan etuja ajaviin tarkoituksiin sillä tavoin kuin liiton purkamisesta päättävä kokous määrää.
Hyväksytty:
Liiton hallitus 9.9.2010
Liittokokous 27.9.2010
Patentti- ja rekisterihallitus 18.8.2011
Isännöintiliiton säännöt (pdf)
Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettiset ohjeet
