Isännöintiliiton säännöt

Isännöintiliiton jäsenet ovat sitoutuneita noudattamaan liittokokouksen hyväksymiä Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettisiä ohjeita.

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Isännöintiliitto ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä
nimitystä Isännöintiliitto.

Isännöintiliiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko maa.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Isännöintiliiton tarkoituksena on isännöitsijöiden ja isännöintipalveluja tuottavien yhteisöjen valtakunnallisena etujärjestönä

  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja.
  • edistää isännöintipalvelujen ammattimaisen tuottamisen yleisiä edellytyksiä.
  • edistää oikean tiedon leviämistä isännöintiä koskevissa asioissa.
  • herättää jäsenissään kiinnostusta isännöinti- ja kiinteistöalan kysymyksiin sekä kehittää niiden piirissä alan osaamista.
  • toimia isännöinti- ja kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi.

Tarkoitustaan Isännöintiliitto toteuttaa

  • järjestämällä jäsenilleen neuvontaa, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä muita koulutustilaisuuksia.
  • tutkimalla ja tilastoimalla isännöinti- ja kiinteistöalaa.
  • tiedottamalla isännöintipalveluja koskevista asioista.
  • toimimalla viranomaisten ja isännöitsijöiden sekä isännöitsijäpalveluja tuottavien yhteisöjen yhdyssiteenä.
  • toimimalla yhteistyössä kiinteistöalan muiden järjestöjen kanssa.
  • järjestämällä muuta vastaavaa Isännöintiliiton tarkoitusta edistävää toimintaa.
  • edistämällä Hyvän isännöintitavan – Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamista jäsenten valvonta- ja kurinpitomenettelyin.

Toimintansa tukemiseksi Isännöintiliitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä anoa avustuksia ja apurahoja.

Isännöintiliitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteä ja irtainta omaisuutta.

Isännöintiliiton tarkoituksena ei ole voiton eikä muun taloudellisen ansion tuottaminen sen toimintaan osallisille.

3. Jäsenet

Isännöintiliiton varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröity isännöitsijäyhdistys, isännöintipalveluja tuottava oikeuskelpoinen yhteisö eli isännöintiyritys ja kiinteistönomistaja, joka on oikeuskelpoinen yhteisö ja joka tuottaa käyttöönsä isännöintipalveluja ja, joka on sitoutunut Isännöintiliiton liittokokouksen hyväksymien Hyvän isännöintitavan – Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamiseen sekä siihen liittyvään valvonta- ja kurinpitomenettelyyn.

Isännöintiliiton hallitus hyväksyy ja erottaa varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet.

Jos jäsen haluaa erota Isännöintiliitosta, sen on ilmoitettava siitä kirjallisesti Isännöintiliiton hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta Isännöintiliiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta lähinnä seuraavan tammikuun alusta lukien, mikäli eroilmoitus jätetään syyskuun loppuun mennessä. Jos eroilmoitus jätetään syyskuun jälkeen ennen kalenterivuoden loppua, jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksunsa vuoden pituiselta ajalta eroilmoituksesta lukien.

Jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta vuosittaisen jäsenmaksunsa maksamatta kuuden (6) kuukauden ajan maksun erääntymisestä lukien, voidaan hallituksen päätöksellä katsoa eronneeksi. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa Isännöintiliittoa.

Eronnut, erotettu tai eronneeksi katsottu jäsen menettää kaikki oikeutensa Isännöintiliittoon nähden, mutta on velvollinen maksamaan erottamisvuonna ja sitä ennen edeltäneet jäsenmaksunsa.

Isännöintiliitolla voi olla liittokokouksen nimeämiä kunniapuheenjohtajia. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Isännöintiliiton tarkoitusta ja toimintaa.

4. Jäsenmaksu

Varsinainen jäsen maksaa Isännöintiliitolle vuosittain jäsenmaksun, joka perustuu isännöitsijäyhdistyksen jäseninä olevien isännöitsijöiden lukumäärään ja isännöintipalveluja tuottavien yhteisöjen isännöinnin vuosiliikevaihtoon. Kiinteistönomistajan osalta, joka tuottaa käyttöönsä isännöintipalveluja, jäsenmaksu perustuu isännöinnin osuuteen vuosiliikevaihdosta.

Isännöintiliiton syyskokous vahvistaa jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnat.

Jäsenen on ilmoitettava jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot Isännöintiliitolle.

Kunniapuheenjohtajat eivät maksa jäsenmaksua.

Kannatusjäseniltä perittävän vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden päättää syyskokous hallituksen esityksestä.

5. Liittokokous ja Isännöintiliiton toimielimet

Ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Isännöintiliiton pysyviä toimielimiä ovat Isännöintiliiton hallitus, vaalivaliokunta ja hallituksen niin päättäessä hallituksen työvaliokunta. Hallitus voi perustaa väliaikaisia työryhmiä erillistehtävien hoitamista varten.

6. Liittokokoukset

Isännöintiliitolla on vuosittain kaksi liittokokousta; kevätkokous ja syyskokous.

Kevätkokous pidetään ennen toukokuun loppua.

Kevätkokouksessa

  • esitellään edellisen tilikauden tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen.
  • vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä päätetään niistä toimenpiteistä, jotka toimintakertomus tai tilintarkastuskertomus saattavat aiheuttaa.
  • esitellään ja vahvistetaan talousarvio.
  • käsitellään strateginen tilanne ja muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokous pidetään ennen lokakuun loppua.

Syyskokouksessa

  • vahvistetaan Isännöintiliiton toimintasuunnitelma seuraavalle tilikaudelle ja päätetään jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnat sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle.
  • määrätään Isännöintiliiton hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot.
  • valitaan joka toinen vuosi Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä päätetään varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä.
  • määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet.
  • määrätään vaalivaliokunnan jäsenten lukumäärä ja valitaan vaalivaliokunnan jäsenet.
  • valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan tilikauden tilejä.
  • käsitellään strategiset muutokset ja muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Asia, jonka jäsen haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisena Isännöintiliiton hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7. Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 Isännöintiliiton äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi kokousta halutaan. Hallituksen on tällöin viimeistään kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä kutsuttava koolle liittokokous.

8. Kokouskutsu

Kirjallinen kutsu liittokokouksiin on toimitettava kullekin jäsenelle joko postitse tai sähköpostitse, tai julkaisemalla kutsu Isännöintiliiton jäsensivuilla, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Jäsenten on toimitettava hallitukselle ajantasaiset posti- ja / tai sähköpostiosoitteensa.

9. Äänioikeus

Liittokokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni ja tämän lisäksi niin monta ääntä kuin sen edellisen kalenterivuonna Isännöintiliitolle maksama, Isännöintiliiton käyttöön jäävä jäsenmaksu on täysiä kahdensadan (200) euron suuruisia eriä. Isännöintiliiton käyttöön jäävään jäsenmaksuun ei lasketa Isännöintiliiton isännöitsijäyhdistyksille palauttamia tai Isännöintiliiton edelleen muille yhteisöille maksamia jäsenmaksuosuuksia.

Millään jäsenellä ei kuitenkaan voi olla enempää ääniä kuin 1/10 liittokokouksessa edustettuna olevasta kokonaisäänimäärästä. Edellytyksenä äänioikeudelle liittokokouksessa on, että kaikki erääntyneet jäsenmaksut on maksettu Isännöintiliitolle edellisen kalenterivuoden aikana.

Liittokokouksessa ääniä ei voi jakaa.

Äänioikeutta liittokokouksessa käyttävän tulee ilmoittaa äänioikeuden käyttämisestä viimeistään liittokokousta edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä kokouskutsussa tarkemmin annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli jäsen ei ole ilmoittanut asianmukaisesti äänioikeuden käyttämisestä tai esittänyt asianmukaista valtakirjaa, on jäsenellä liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.

Liittokokouksessa päätökseksi tulee se kanta, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, mikäli puheenjohtajalla on oikeus käyttää jonkun jäsenen äänioikeutta kokouksessa. Mikäli puheenjohtajalla ei ole oikeutta käyttää äänioikeutta, ratkaisee arpa. Vaaleissa valitaan se, joka saa eniten ääniä vaaleissa mukana olleista. Vaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Vaalivaliokunnan tulee tehdä ehdotuksensa liittokokoukselle kohdassa 12 tarkoitetuissa asioissa.

Hallituksen jäseniä valittaessa äänestetään ensin puheenjohtajasta, tämän jälkeen varapuheenjohtajista (joka toinen vuosi), seuraavaksi muista hallituksen varsinaisista jäsenistä ja viimeisenä hallituksen varajäsenistä.

Jäsen saa käyttää oikeuttaan liittokokouksessa valtuutetun välityksellä. Valtuutetun on esitettävä päivätty kirjallinen valtakirja. Valtakirja koskee yhtä kokousta, jollei valtuutuksesta muuta ilmene. Valtuutetun on esitettävä valtakirja viimeistään liittokokousta edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä kokouskutsussa tarkemmin annettujen ohjeiden mukaisesti tai muutoin valtuutus ei ole pätevä.

Kunniapuheenjohtajalla ja kannatusjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, muttei äänioikeutta. Isännöitsijäyhdistyksen jäseninä olevilla isännöitsijöillä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus.

10. Hallitus

Isännöintiliiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä vähintään viisi (5) ja enintään yksitoista (11) varsinaista jäsentä. Kullekin varsinaiselle jäsenelle valitaan samalla henkilökohtainen varamies.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaaleja seuraavan toisen syyskokouksen päättyessä. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaaleja seuraavan syyskokouksen päättyessä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajankutsusta tai jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Hallituksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

11. Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on mm:

  • johtaa Isännöintiliiton toimintaa sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti.
  • valmistella liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua koolle liittokokous.
  • ottaa ja erottaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja ja muut johtavat toimihenkilöt.
  • valmistella ja hyväksyä Isännöintiliiton talousarvio.
  • määrätä ja vastata Isännöintiliiton varojen käyttämisestä ja periä Isännöintiliiton saatavat.
  • asettaa Isännöintiliiton työvaliokunta ja tarvittaessa muita jaostoja ja työryhmiä valmistelemaan hallituksen niille antamia tehtäviä.
  • palkita Isännöintiliiton toiminnassa ja kiinteistöalalla ansioituneet henkilöt Isännöintiliiton ansiomerkillä.
  • hyväksyä ja erottaa Isännöintiliiton jäsenet.
  • tehdä esitys liittokokoukselle Isännöintiliiton kunniapuheenjohtajista.
12. Vaalivaliokunta

Isännöintiliitolla on vaalivaliokunta, johon kuuluu vähintään yksi (1) ja enintään neljä (4) jäsentä. Valiokunnan toimikausi on yksi (1) vuosi ja päättyy valintaa lähinnä seuraavan syyskokouksen päättyessä. Sama henkilö voi toimia vaalivaliokunnan jäsenenä enintään 4 toimikautta peräkkäin.

Valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Valiokunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Valiokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla Isännöintiliiton hallituksen jäseniä.

Vaalivaliokunnan tehtävänä on tehdä Isännöintiliiton liittokokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi, hallituksen varsinaisiksi jäseniksi, hallituksen varajäseniksi, puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajiksi, tilintarkastajaksi, varatilintarkastajaksi sekä vaalivaliokunnan jäseniksi seuraavaksi kaudeksi.

13. Toimitusjohtaja

Isännöintiliiton toiminnan käytännön johtajana on Isännöintiliiton toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajan tehtävänä on mm:

  • hoitaa Isännöintiliiton juoksevaa hallintoa ja Isännöintiliiton toimistoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
  • vastata yhdessä hallituksen kanssa toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä Isännöintiliiton kehitystoiminnasta.
  • toimia sihteerinä liittokokouksen, hallituksen, työvaliokunnan, vaalivaliokunnan ja mahdollisten toimikuntien kokouksissa sekä esitellä ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
  • huolehtia sihteeritoiminnan, asioiden valmistelun ja esittelyn järjestämisestä jaostojen ja työryhmien kokouksissa.
  • järjestää Isännöintiliiton taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla.
  • huolehtia toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteiskunnan, alan järjestöjen ja jäsenkunnan välillä.
14. Nimenkirjoitus

Isännöintiliiton nimen kirjoittavat Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

15. Tilikausi

Isännöintiliiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen on oltava valmis viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta, jolloin Isännöintiliiton tilikirjat tositteineen ja muine tarpeellisine asiakirjoineen on viimeistään annettava tilintarkastajalle.

16. Tilintarkastus

Isännöintiliitolla on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.

Tilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi, ja toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

Tilintarkastajan on tilintarkastuksen suoritettuaan annettava kertomuksensa tarkastuksesta viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

17. Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksen päätöksellä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta kokouksessa.

18. Isännöintiliiton purkaminen

Jos Isännöintiliitto purkautuu, sen varat on käytettävä kiinteistöalan etuja ajaviin tarkoituksiin sillä tavoin kuin Isännöintiliiton purkamisesta päättävä kokous määrää.

Hyväksytty:

Isännöintiliiton hallitus: 28.1.2014
Liittokokous: 13.2.2014
Rekisteröity:
Patentti- ja rekisterihallitus: 4.7.2014