Viime energiakriisi jätti suomalaiseen rakennuskantaan ja kansanterveyteen jäljet, joiden hintaa maksamme yhä.
Elimme 1970-luvulla edellisen kerran merkittävää energiakriisin aikaa. Laajan energiasäästöbuumin villitessä kuluja karsittiin kaikin mahdollisin tavoin. Katuvalot sammutettiin yöaikaan ja asuntojen lämpötiloja laskettiin. Jopa television katselun rajaamista tietyille päiville harkittiin.
Kansanterveydelle kaikkein tuhoisimmat seuraukset kuitenkin syntyivät, kun säästöjä lähdettiin tavoittelemaan asuntoja tiivistämällä ja samalla ilmanvaihdosta tinkien.
Energiansäästön nimissä taloja tiivistettiin innokkaasti ja olemassa olevia korvausilmareittejä poistettiin käytöstä sekä tukkimalla että peittämällä seinärakenteiden sisään. Uusia taloja rakentaessa korvausilma jätettiin monesti täysin huomioimatta.
Näiden äärimmäisten vahingollisten muutosten myötä ilma alkoi vuotaa sisälle asuntoihin rakenteiden ilmavuotopaikkojen kautta. Ilmavirtausten mukana asuntoihin kulkeutuu rakenteissa olevia epäpuhtauksia ja mikrobeja, jotka altistavat asukkaat mm. vakaville hengitystiesairauksille.
Erityisesti tiiviissä rakennuksessa riittävä korvausilmavaihto on ensiarvoisen tärkeää, sillä mitättömätkin vuotoreitit voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia, kun korvausilmaa vuotaa rakennukseen hallitsemattomasti ja suodattamatta.
Puutteellinen ilmanvaihto heikentää myös itse rakennusten kuntoa. Kun korvausilmaa ei tule riittävästi, ei poistoilmanvaihtokaan toimi riittävällä tasolla. Tämän seurauksena epäpuhtaudet eivät poistu asunnosta riittävän nopeasti ja kosteus tiivistyy herkemmin rakenteisiin. Seuraukset saattavat näkyä irtoilevina maalipintoina ja tapettivaurioina sekä pahimmillaan rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioina.
Samoja virheitä ei voida nyt toistaa, sillä edellistenkin korjaus on vielä kesken. Edelleen tänä päivänä yli miljoonasta kodista puuttuvat toimivat korvausilmaventtiilit.
Energian säästöä ei tule tavoitella ilmanvaihdon kustannuksella. Vastuu on myös isännöitsijällä.
Terveydensuojelulain mukaan asunnon sisäilman puhtauden, kosteuden, melun ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asukkaalle haittaa. Jos siis on syytä olettaa, että taloyhtiön korjattavaksi kuuluu sisäilmaa heikentävä vika, tulee terveydensuojelulain mukaan riittäviin toimenpiteisiin ryhtyä heti.
 |
Peter Schlauf Toimitusjohtaja Terveysilma Oy |
Artikkeli on julkaistu Isännöinti-lehden numerossa 6/2022.
Tällä palstalla kirjoittavat isännöinti- ja kiinteistöalan palveluntarjoajien asiantuntijat. Teksti on osa Isännöintiliiton ja Terveysilman kaupallista yhteistyötä. Tiedustelut: henrika.palin@isannointiliitto.fi tai janne.tiitta@isannointiliitto.fi.
