Tavoite hiilineutraaliudesta haastaa isännöitsijät ja taloyhtiöt. Hyvä viestintä auttaa tekemään fiksuja investointeja.
Vuonna 2035 Suomi saisi tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä korkeintaan saman verran kuin hiilinielut sitovat niitä. Tavoitteena on muun muassa pienentää asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä, edistää vähäpäästöistä sähkön ja lämmön tuotantoa ja nostaa jätteiden kierrätysastetta.
Nämä talkoot koskevat kaikkia, myös taloyhtiöitä ja niiden asukkaita. Mitä hiilineutraaliustavoite tarkoittaa isännöinnin työn kannalta, ja miten tavoite tulisi huomioida yksittäisen taloyhtiön päätöksenteossa ja toiminnassa?
Tekemättömyys käy lompakolle
Yksittäiselle taloyhtiölle ei ole asetettu päästövähennysvelvoitetta. Tekemättömyys ei ole kuitenkaan vaihtoehto, korostaa ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia.
– Valtio ja kunnat ovat sitoutuneet merkittäviin päästövähennyksiin. Se tarkoittaa, että myös taloudellista ohjausta siihen suuntaan on tulossa. Jos taloyhtiö ei tee mitään asian eteen, se näkyy ennen pitkää sähkö- ja lämmityskuluissa,
Honkatukia toteaa.
Suunnittelu- ja konsultointiyritys Sitowisen vanhempi ympäristöasiantuntija, arkkitehti Eero Puurunen arvioi, että vanhoissa taloyhtiöissä järkevä tavoite on kymmenien prosenttien vähennys energiankulutuksessa.
– Tämä kannattaa nähdä valtavana potentiaalina. Kun taloyhtiö tekee asiat fiksusti, se säästää rahaa.
Isännöitsijät avainroolissa
Päästövähennystavoitteet vaikuttavat taloyhtiöihin monia reittejä. Osakkaiden ei ole helppo pysyä kärryillä erilaisista tukimuodoista, näköpiirissä olevista muutoksista ja mahdollisista ratkaisuista. Tässä tilanteessa paljon kulminoituu hyvään isännöintiin, sanoo Honkatukia.
– Isännöitsijän on osattava välittää osakkaille oikeaa ja oikea-aikaista tietoa ymmärrettävässä muodossa. Mitä ovat ne päätökset, joilla voidaan kasvattaa taloyhtiön arvoa ja vähentää energian kulutusta?
Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan asuminen muodostaa noin 25 prosenttia kotitalouksien päästöistä. Asumisessa suurimmat päästöt syntyvät lämmityksestä ja sähkön kulutuksesta.
Lyhyesti sanottuna isännöitsijöiden tulisi auttaa taloyhtiöitä vähentämään veden-, sähkön- ja lämmönkulutustaan. Siihen on olemassa isoja ja pieniä toimenpiteitä.
Energiaremontteja pitäisi saada liikkeelle etenkin vanhoissa, energiasyöpöissä taloyhtiöissä. Yleisten tilojen valaistuksessa voi siirtyä ledeihin. Patteriverkoston perussäädöllä voi laskea huonelämpötiloja asteen verran. Muita ilmastoviisaita investointeja ovat esimerkiksi sähköautojen latauspisteet ja aurinkopaneelit. Muovipakkausten kierrättäminen on suositeltavaa, jos taloyhtiössä ei sitä jo tehdä.
Mutta mitä isännöitsijöiden sitten pitäisi tehdä, jotta toimenpiteissä päästäisiin sanoista tekoihin?
– Isännöintiliitto on pyrkinyt painottamaan sitä, että kepin lisäksi olisi myös porkkanoita, jotta siirtymä olisi mahdollinen. Taloyhtiöissä tekeminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Sen vuoksi myös valtion energia- ja avustuspolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan moni isännöitsijä kokee tarvitsevansa lisää koulutusta energia-asioihin. Isännöintiliitto painottaakin energia-asioita koulutuksissaan ja yhteistyössään.
– Energia-asioiden parempi hallitseminen on iso haaste, mutta niissä on myös paljon mahdollisuuksia. Niiden nouseminen korostaa entisestään isännöinnin merkitystä ja nostaa alan arvostusta.
Viestinnällä voi vaikuttaa
Kouvolan seudulla työskentelevä REIM Kymin isännöitsijä Krista Peltonen on perehtynyt jo vuosien ajan taloyhtiöiden energiatehokkuuteen. Isännöintiyrityksellä on yli 200 taloyhtiöasiakasta Kymenlaaksossa.
Peltosen mukaan viestinnällä on iso merkitys hiilineutraaliuden tavoittelussa. Mitä enemmän taloyhtiössä puhutaan energiankulutuksesta, sitä tietoisempia osakkaat ovat tilanteesta. Yksi viestintäkanava ovat taloyhtiöiden toimintakertomukset.
– Olen jo muutaman vuoden ajan kirjannut toimintakertomuksiin normaalien kulutuslukemien lisäksi vedenkulutuksen hiilidioksidipäästöt sekä tiedon, miten taloyhtiön energia on tuotettu. On hyvä muistaa, että kaikkea sitä, mitä pystyy mittaamaan, pystyy myös arvioimaan ja käyttämään päätöksenteon välineenä, Peltonen kertoo.
Toinen Peltosen hyväksi havaitsema tapa on tehdä ennakkokyselyitä. Jos esimerkiksi vanhassa taloyhtiössä on käytössä kylmiö, Peltonen on lähestynyt osakkaita kyselyllä, jossa heille kerrotaan, minkä verran palvelu kuluttaa sähköä, ja kysytään, kuinka tarpeelliseksi palvelu koetaan.
Jos käytöstä poistaminen saa kannatusta, asia voidaan viedä yhtiökokouksen päätettäväksi.
– Taloyhtiöt ovat aikansa tuotteita, mutta usein osakkaat ovat valmiita muutoksiin.
Kolmas keino on perustella asioita turvallisuudella: Vanhat ovet eivät ole niin eristäviä ja paloturvallisia kuin uudet. Liiketunnistimella varustetut led-valaisimet tekevät yhteisissä tiloissa liikkumisesta turvallisempaa ja säästävät samalla energiaa.
Neljäs tapa perustella energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä ei edellytä ennakkokyselyjä. Se perustuu rakenteiden ja järjestelmien käyttöikään. Lakisääteinen kunnossapitotarveselvitys katsoo tulevia remontteja viiden vuoden aikajänteellä.
Korjausten hintalappu on aina osakkaille tärkeä kysymys. Peltonen korostaa asiakkailleen, että korjausrakentamisessa isännöitsijän tehtävä on etsiä taloyhtiölle säästöjä.
– Taloyhtiö on yhteisasumista. Kun kaikki maksavat kaikesta, on helpompi saada kaikki myös säästämään. Rahan säästö ja energiatehokkuus menevät käsi kädessä.
Rahasta puhuttaessa isännöitsijän on syytä olla kartalla käytettävissä olevista tuista ja välittää tietoa taloyhtiölle.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää energia-avustuksia taloyhtiöiden energiaremontteihin. Avustus on enintään puolet hyväksytyistä kustannuksista, kuitenkin enintään 4 000 tai 6 000 euroa per asunto. ARA myöntää tukea myös sähköautojen latausinfran rakentamiseen.
Lisäksi hallitus selvittää kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöiden tekemiin remontteihin.
– Taloyhtiöitä on hankala pakottaa energiatehokkuuteen, joten ihmettelisin, jos tuet vähenisivät lähitulevaisuudessa, Sitowisen Puurunen sanoo.
Katse tulevaisuuteen
Puurunen suosittelee tekemään energiaremontteja vanhaa kunnioittaen. Säilyttäminen on yleisesti
ottaen hiilijalanjäljen kannalta parempi vaihtoehto kuin purkaminen.
– Vanhassa kerrostaloyhtiössä kannattaa miettiä, voisiko esimerkiksi ikkunat kunnostaa vaihtamisen sijaan. Lisäeristäminen voi vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön. Energiaremontti on mahdollisuus parantaa sekä talon energiatehokuutta että ulkonäköä.
Honkatukia kannustaa isännöitsijöitä katsomaan taloyhtiön remonttitarpeita pidemmällä, 10–20 vuoden perspektiivillä, koska energiaremonttien takaisinmaksuajat voivat olla pitkiä.
– Isännöitsijöiden kannattaisi tuoda yhtiöihin sellaista ajattelua, jossa pyritään kasvattamaan yhtiön arvoa pitkällä aikavälillä, Honkatukia sanoo.
Krista Peltonen kannattaa ajatusta.
– Kun taloyhtiössä tehdään kuntoarvio, saadaan käyttöikään perustuvia pitkän aikajänteen tietoja. Pidempi suunnittelujänne on kannatettava asia.
Tukien selvittely kannatti
Hiljattain Peltonen haki ja sai asiakkaalleen ARA:n energia-avustuksen hankkeeseen, jossa uusittiin kerralla lämmitysjärjestelmä ja käyttövesiputket. Maakaasulämmitys vaihtui kaukolämpöön.
Kyseessä oli 1920-luvulla valmistunut Asunto Oy Elimäen Valkoinen Talo Korian Pioneeripuistossa. Kahdeksan asunnon kerrostalo on suojeltu asemakaavassa. Peltonen selvitti hankkeen suunnittelijalta, urakoitsijoilta ja energiatodistuksen laatijalta, miltä osin remontin kustannukset olivat tukikelpoisia.
– Siinä käytiin perusteellisesti läpi toimenpiteet, joita vaadittiin, että päästiin energia-avustuksen piiriin. Päädyttiin linkittämään samaan urakkaan kaksi asiaa.
Kokonaiskustannukset olivat noin 120 000 euroa, josta energia-avustus kattoi noin kymmenen prosenttia. Tuki maksettiin yhtiölle jälkikäteen ja vähennettiin kokonaisrahoituksesta.
Jäähdytykseen ei ekologista tapaa
Ilmastonmuutoksen myötä jäähdytyksen tarve kasvaa taloyhtiöissä, ja sitä on vaikea tehdä ekologisesti.
Eniten sähkönkulutusta lisää asuntokohtainen ilmalämpöpumppu. Keskitetyt ratkaisut ovat parempia.
– Jos kiinteistössä ollaan ottamassa käyttöön maalämpöjärjestelmää, samalla voidaan tarkastella maakylmää. Tämä olisi jäähdytykseen energiatehokkaampi ratkaisu, Puurunen toteaa.
Maakylmäjärjestelmässä siirretään kesäaikaan maaperästä taloon kylmää lämpimän sijaan.
– Ensisijainen keino on välttää viilennyksen tarvetta. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa: sälekaihtimet kiinni päivällä ja ikkunat auki yöllä, sanoo Puurunen.
Energiatodistus saa kritiikkiä
Energiatodistus on pakollinen työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun myytäessä ja vuokrattaessa asuntoja. Taloyhtiössä sen hankinnasta vastaa yhtiö. Energiatodistus edellytetään myös ARA:n energia-avustuksissa.
Energiatodistusta kritisoidaan siitä, ettei sitä juuri huomioida asuntokaupassa eikä todistus itsessään tarjoa neuvoja energiatehokkuuden parantamiseen.
– Asuntoa ostettaessa painavat muut tekijät kuin energiatodistus. Hyvästä energiatehokkuudesta kertova todistus voi olla markkinointivaltti, mutta ei niinkään toisin päin, pohtii ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia.
– Tavallinen ihminen ei oikein osaa suhteuttaa energiankulutusluokkia mihinkään. Lisäksi todistus on uusittava kymmenen vuoden välein. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon, joten tieto ei ole välttämättä ajan tasalla, kritisoi isännöitsjiä Krista Peltonen REIM Kymistä.
Pitäisikö rakennusten energiatehokkuus kytkeä esimerkiksi kiinteistöveroihin? Silloin ne henkilöt maksaisivat enemmän, jotka asuisivat energiasyöpössä talossa?
– Mielestäni sama ohjausvaikutus saadaan sillä, että energiasyöppöydestä maksetaan enemmän sähkö- ja lämmityslaskuissa. Se on helpompi tapa ohjata energiatehokkuuteen, Outi Honkatukia pohtii.
Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Aleksi Poutanen