Kysymyksiä ja vastauksia KKV:n tutkinnasta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on tutkinut Isännöintiliittoa kilpailulain rikkomisesta keväästä 2017 lähtien. Keskiviikkona 10. helmikuuta 2021 KKV ilmoitti, että tulkitsee Isännöintiliiton rikkoneen kilpailulakia 20142017. Isännöintiliiton mukaan tulkinta on virheellinen. 

Isännöintiliitto ei ole pyrkinyt hintojen ja hinnoittelurakenteen yhtenäistämiseen. Isännöintiliiton toiminnan tavoitteena on ollut pyrkimys nostaa alan arvostusta ja palveluiden laatua, jotta taloyhtiöt saavat parempaa isännöintiä.

− Ymmärrämme, ettei ala näyttäydy tämän tutkinnan valossa nyt moitteettomana, ja tästä syystä sekä isännöinti että heidän asiakkaansa joutuvat rakentamaan luottamusta uudelleen, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kyseessä on vasta epäily. Asiasta päättää markkinaoikeus.

Lue Isännöintiliiton tiedote.

Tutkinta

Mistä tutkinnassa on kyse?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) aloitti maaliskuussa 2017 tutkinnan, joka koskee Isännöintiliittoa ja isännöintialaa.

Keskiviikkona 10.2.2021 KKV julkisti tutkinnan tulokset. KKV:n mukaan Isännöintiliitto on syyllistynyt kilpailulain rikkomiseen  vuosina 20142017 muun muassa julkaisemalla tiedotteita, joilla otettiin kantaa isännöinnin hintoihin.

Isännöintiliitto ei ole pyrkinyt hintojen ja hinnoittelurakenteiden yhtenäistämiseen. Isännöintiliitto on pyrkinyt parantamaan isännöinnin laatua, työhyvinvointia ja asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta alan arvostusta.

KKV vaatii Suomen Isännöintiliitto ry:lle seuraamusmaksua kilpailulain rikkomisesta. Esitetty maksu on 73 106 euroa. Asia menee eteenpäin käsiteltäväksi markkinaoikeuteen. Isännöintiliitolla ei ole tietoa käsittelyn aikataulusta.

Miksi Isännöintiliitto on sitä mieltä, että KKV:n tulkinta on virheellinen?

Isännöintiliitto pitää hyvänä, että tutkinta on tehty ja alan toimintatapoja on arvioitu perusteellisesti. Liitto kuitenkin katsoo, että KKV:n tulkinta siitä, miten Isännöintiliitto olisi rikkonut kilpailulakia, on virheellinen.

KKV:n esittämää kilpailua rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut. Isännöintiliitto ei ole myöskään pyrkinyt hintojen ja hinnoittelurakenteiden yhtenäistämiseen. Sen sijaan Isännöintiliitto laatinut tiedotteita, joissa on puhuttu yleisluontoisesti isännöinnin hinnankorotuspaineista.

Isännöintiliiton tavoitteena ja pyrkimyksenä on nostaa alan arvostusta ja parantaa laatukilpailua. Sen myötä kuluttajat eli taloyhtiöiden osakkaat ja asukkaat saavat parempaa palvelua.

Miksi hinnoista on puhuttu?

Isännöintiliiton tavoitteena on koko ajan ollut isännöintitoimialan laadun ja arvostuksen parantaminen. Tiedotteissa on puhuttu yleisluontoisesti hinnankorotuspaineista, minkä tavoitteena on ollut pyrkimys nostaa alan arvostusta ja laatua, jotta kuluttajat eli taloyhtiöiden osakkaat ja asukkaat saavat parempaa palvelua.

Isännöintiyrityksellä pitää olla riittävät resurssit, jotta se voi kehittää toimintaansa, ja resursseja palkata osaavaa henkilökuntaa, jotka toteuttavat asiakkaiden vaatimaa laatua. Alaa vaivaa myös osaajapula. Nämä asiat ovat olleet taustalla, kun on haluttu kehittää toimialaa ja isännöintipalvelujen laatua.

Mikä Isännöintiliiton toiminnassa on muuttunut?

Heti KKV:n tutkinnan alettua maaliskuussa 2017 Isännöintiliitto on ottanut käyttöönsä varovaisuusperiaatteen eikä puhu kustannustasosta ollenkaan. Liitto ei ota mitään kantaa kustannuksiin, kustannustasoon tai kannattavuuteen. Yritykset määrittelevät hintansa itse.

Liito johto on keskeisiltä osin vaihdettu ja strategia uudistettiin ja otettiin käyttöön etuajassa. Isännöintiliiton vaikuttamistyön kenttää on laajennettu, ja liitto tuottaa myös yhteiskunnallista tietoa isännöintialasta. Isännöintiliitto keskittyy jatkossa alan osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen, arvostuksen nostamiseen ja arjen helpottamiseen, jotta jäsenet pystyvät paremmin itse kehittämään toimintaansa. Tärkeää uudessa strategiassa on toiminnan vastuullisuus, läpinäkyvyys ja luotettavuus.

Olemme ohjeistaneet jäsenyrityksiämme kilpailulakiin liittyvistä oikeista toimintatavoista esimerkiksi jäsenohjeissa ja koulutuksissa ja ohjeistamme heitä kaiken aikaa. Esimerkiksi aina uudet hallituksen ja työryhmien jäsenet saavat kilpailulakia koskevat toimintaohjeemme ja allekirjoittavat sitoumuksen noudattaa niitä.

Uudistamme alan eettisiä ohjeita yhdessä Kiinteistöliiton, Raklin ja Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kanssa. Teemme muutenkin entistä laajemmin ja tiiviimmin yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa.

Isännöintiliitto ei tee enää Talousbarometriä eikä kerää millään muullakaan tavalla tietoa isännöintiyritysten hinnoittelusta. Liiton jäsenviestintä on uudistettu.

Isännöintiala

Miksi kuusi yritystä on mukana tutkinnassa?

Isännöintiliittoon kuuluu kuutisensataa jäsenyritystä eli noin 70 prosenttia alan yrityksistä. Me emme tiedä, miksi nämä kuusi yritystä on tutkinnassa mukana.

Isännöintiliiton ja alan yritysten päätavoite on isännöintipalveluiden laadun parantaminen, jotta taloyhtiöt saavat parempaa isännöintiä.

Isännöinti on kannattavan alan maineessa. Pitääkö kannattavuus paikkansa?

Isännöintialan yrityksiä on Suomessa noin 800-1000, ja niistä suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Yksittäisten yritysten kannattavuuden välillä on kaikilla toimialoilla eroja. Isännöintialalla koko toimialan liikevaihto ei ole kasvanut samaa vauhtia muiden toimijoiden kanssa, kun sitä verrataan kiinteistö- ja rakennusalan vastaaviin tilastoihin.

Mitä Isännöintiliitto tekee kehittääkseen toimialaa?

Haluamme aktiivisesti parantaa alaa ja sen mainetta.

Uudistamme isännöinnin eettiset ohjeet yhdessä Kiinteistöliiton, RAKLI:n ja Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kanssa. Isännöintiliiton uusi strategia korostaa myös vastuullisuutta. Panostamme osaamisen kehittämiseen ja haluamme luoda vastuullisen toimijan toimintamallin alalle.

Isännöintialalla on edelleen huonoja ja kankeita toimintatapoja. Asiakaspalvelu, viestintä, digipalvelut ja taloushallintajärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Siinä haluamme tukea toimialaa.

Isännöintiliitto painottaa myös avoimuutta. Kaikkien toimintatapojen pitää kestää päivänvaloa. Esimerkiksi sidonnaisuuksien täytyy olla läpinäkyvä ja taloushallintajärjestelmien täytyy olla avoimia taloyhtiöiden hallituksille ja osakkaille.

Koulutamme ja neuvomme jäseniämme, jotta nämä asiat saadaan toimialalla kuntoon.