Usein kysyttyjä kysymyksiä kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinnasta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on tutkinut Isännöintiliittoa kilpailulain rikkomisesta vuosina 2014–2017. Markkinaoikeus antoi päätöksensä asiassa 15.12.2022.

Markkinaoikeus on antanut päätöksen Isännöintiliittoa ja kuutta Isännöintialan yritystä koskeneessa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynti on koskenut kilpailuoikeuden rikkomuksia vuosina 2014–2017. Isännöintiliitolle määrättiin päätöksessä 65 000 euron seuraamusmaksu. Markkinaoikeuden määräämät seuraamusmaksut olivat kokonaisuudessaan merkittävästi, yli 75% KKV:n esittämiä alemmat.

Markkinaoikeus toteaa päätöksessään, että Isännöintiliiton toiminnassa on tapahtunut virheitä vuosina 2014–2017.

– Päätöksen mukaan Isännöintiliitto on rikkonut kilpailulakia viestimällä hinnankorotuspaineista sekä olemalla aktiivinen ja aloitteellinen hintakeskustelussa. Markkinaoikeus on nyt päätöksensä antanut ja määrännyt meille seuraamusmaksun, jonka maksamme. Emme aio valittaa päätöksestä, sanoo Isännöintiliiton nykyinen toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Lue Isännöintiliiton tiedote

Mistä tutkinnassa on kyse?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) aloitti maaliskuussa 2017 tutkinnan, joka koskee Isännöintiliittoa ja isännöintialaa.

Keskiviikkona 10.2.2021 KKV julkisti tutkinnan tulokset. KKV:n mukaan Isännöintiliitto on syyllistynyt kilpailulain rikkomiseen vuosina 2014–2017 muun muassa julkaisemalla tiedotteita, joilla otettiin kantaa isännöinnin hintoihin.
KKV vaati Suomen Isännöintiliitto ry:lle seuraamusmaksua kilpailulain rikkomisesta. Esitetty maksu on 73 106 euroa.

Asia käsiteltiin markkinaoikeudessa keväällä 2022. 15.12.2022 Markkinaoikeus antoi asiassa päätöksensä.

Mitä Isännöintiliitto on mieltä markkinaoikeuden päätöksestä?

Pidämme hyvänä, että alan toimintatapoja on arvioitu perusteellisesti. Kaikkien isännöintialan toimintatapojen pitää ehdottomasti olla reiluja, selkeitä, avoimia.

Päätöksen mukaan Isännöintiliitto on rikkonut kilpailulakia viestimällä hinnankorotuspaineista sekä olemalla aktiivinen ja aloitteellinen hintakeskustelussa. Päätöksen mukaan Isännöintiliiton silloinen toimitusjohtaja Tero Heikkilä on ollut keskeisessä roolissa kielletyssä toiminnassa.

– Markkinaoikeus on nyt päätöksensä antanut ja määrännyt meille seuraamusmaksun, jonka maksamme. Emme aio valittaa päätöksestä, sanoo Isännöintiliiton nykyinen toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Mikä Isännöintiliiton toiminnassa on muuttunut?

Liiton johto on keskeisiltä osin vaihdettu ja strategia uudistettiin etuajassa. Isännöintiliitto keskittyy jatkossa alan osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen, arvostuksen nostamiseen ja arjen helpottamiseen, jotta jäsenet pystyvät paremmin itse kehittämään toimintaansa. Tärkeää uudessa strategiassa on toiminnan vastuullisuus, läpinäkyvyys ja luotettavuus. Isännöintiliiton yhteiskunnallista roolia on vahvistettu, ja liitto tuottaa myös yhteiskunnallista tietoa isännöintialasta.

Olemme ohjeistaneet jäsenyrityksiämme kilpailulakiin liittyvistä oikeista toimintatavoista esimerkiksi jäsenohjeissa ja koulutuksissa ja ohjeistamme heitä kaiken aikaa. Esimerkiksi aina uudet hallituksen ja työryhmien jäsenet saavat kilpailulakia koskevat toimintaohjeemme ja allekirjoittavat sitoumuksen noudattaa niitä. Myös koko henkilöstö on allekirjoittanut saman sitoumuksen.

Olemme myös juuri uudistaneet alan eettiset ohjeet yhdessä Kiinteistöliiton ja Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kanssa. Teemme muutenkin entistä laajemmin ja tiiviimmin yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa.

Tämän vuoden aikana olemme myös luoneet ensi kertaa myös yhdessä jäsenyritysten kanssa Vastuullisen isännöinnin työkirjan, jonka tavoitteena on helpottaa isännöintiyrityksiä vastuullisuuden kehittämisessä. Työkirja julkaistaan alkukeväästä 2023.

Isännöintiliitto ei tee enää Talousbarometriä eikä kerää millään muullakaan tavalla tietoa isännöintiyritysten hinnoittelusta. Liiton jäsenviestintä on uudistettu.

Miksi kuusi yritystä on mukana tutkinnassa?

Prosessissa mukana olleet yritysten edustajat toimivat vuosina 2014–2017 Isännöintiliiton hallituksessa.
Oikeusprosessissa mukana olleille yrityksille määrättiin korvaussummina 50 000 – 3 000 000 euron summia.

Markkinaoikeus määräsi yritykset maksamaan valtiolle seuraavat korvaussummat:

  • Colliers Finland Group Oy ja Retta Services Oy 650.000 euroa, josta yhtiöt vastaavat
    yhteisvastuullisesti.
  • Isännöinti Ilkka Saarinen Oy 50.000 euroa.
  • OP Koti Kainuu Oy 65.000 euroa.
  • Oulun Kiinteistötieto Oy ja Suomen Kiinteistöhallinta Oy 600.000 euroa,
    josta yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti 7.000 eurosta, ja tämän ylittävästä
    osasta eli 593.000 eurosta vastaa yksin Oulun Kiinteistötieto Oy.
  • Retta Services Oy, Retta Group Oy ja Retta Holding Oy 3.000.000 euroa, josta
    yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti 800.000 eurosta, ja tämän ylittävästä osasta
    eli 2.200.000 eurosta vastaavat yhteisvastuullisesti Retta Services Oy ja Retta
    Group Oy.
  • REIM Hämeenlinna Oy ja REIM Group Oy Ltd 500.000 euroa, josta yhtiöt vastaavat
    yhteisvastuullisesti.

Isännöinti on kannattavan alan maineessa. Pitääkö kannattavuus paikkansa?

Yksittäisten yritysten kannattavuuden välillä on kaikilla toimialoilla eroja. Isännöintialalla koko toimialan liikevaihto ei ole kasvanut samaa vauhtia muiden toimijoiden kanssa, kun sitä verrataan kiinteistö- ja rakennusalan vastaaviin tilastoihin.

Lue lisää talouslukuja Isännöintiliiton mediatilaisuuden materiaalista 15.12.2022

Onko taloyhtiöille koitunut vahinkoa?

Pitkä oikeusprosessi on heikentänyt luottamusta isännöintiin myös monessa taloyhtiössä. Taloyhtiöt ovat joutuneet punnitsemaan suhdettaan omaan isännöitsijäänsä ja pohtimaan luottamusta asiakassuhteessa, jonka pitäisi sujua mahdollisimman vaivattomasti.

Taloyhtiöille ei onneksi kuitenkaan ole koitunut taloudellista vahinkoa kilpailuoikeuden rikkomuksista. Oikeusprosessissa on annettu vahva näyttö siitä, ettei toiminnalla ole ollut vaikutusta hintatasoon. Tätä tukevat myös isännöinnin toimialan julkiset talousluvut.

Mahdollisia vahingonkorvauksia pohtiville taloyhtiöille on todettava, että korvauksiin oikeudessa vaadittavaa näyttöä taloudellisesta vahingosta on tässä valossa varsin mahdotonta osoittaa.

Suurin haitta siis myös taloyhtiöille on luottamuksen rikkoutuminen. Sitä rakennetaan pala palalta uusiksi.

Mitä Isännöintiliitto tekee kehittääkseen toimialaa?

Olemme juuri uudistaneet isännöinnin eettiset ohjeet yhdessä Kiinteistöliiton ja Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n kanssa. Myös isännöintialan valvontajärjestelmä uudistetaan.

Isännöintiliiton uusi strategia korostaa myös vastuullisuutta. Panostamme osaamisen kehittämiseen. Olemme yhdessä alan toimijoiden kanssa kehittäneet ensimmäisen Vastuullisen isännöinnin työkirjan, jonka tavoitteena on auttaa isännöintiyrityksiä kehittämään alaa.

Isännöintialalla on edelleen hyvin perinteisiä ja kankeitakin toimintatapoja. Asiakaspalvelu, viestintä, digipalvelut ja taloushallintajärjestelmät kaipaavat kehittämistä. Siinä haluamme tukea toimialaa.

Isännöintiliitto painottaa myös avoimuutta. Kaikkien toimintatapojen pitää kestää päivänvaloa. Esimerkiksi sidonnaisuuksien täytyy olla läpinäkyvä ja taloushallintajärjestelmien täytyy olla avoimia taloyhtiöiden hallituksille ja osakkaille.

Koulutamme ja neuvomme jäseniämme, jotta nämä asiat saadaan toimialalla kuntoon.