Kuluneena keväänä olen tutkinut Isännöintiliiton jäsensuhdetta jäsentyytyväisyyskyselyn avulla. Selvitämme vuosittain, mitä mieltä jäsenet ovat Isännöintiliitosta sekä kuluneen vuoden vaikuttamisesta ja jäsenpalveluista.
Helmikuun alussa tehdyn kyselyn mukaan oma liitto on tärkeä muun muassa siksi, että se ”pitää isännöinnin puolta”, ja ”lisää osaamista”. ”Saa aina ajankohtaista tietoa”-tyyppinen vastaus toistuu suosittelijoiden perusteluissa. Eräs vastaaja kertoi pitäneensä yrityksen kuulumista Isännöintiliittoon kriteerinä työnantajaa valitessaan.
Tuloksissa näkyy odotetusti edellisen jäsentyytyväisyystutkimuksen jälkeen alkanut, kartellitutkinnasta johtunut mainekriisi. Halukkuus suositella jäsenyyttä on laskenut, vaikka jäsenyyteen kuuluviin palveluihin ollaan hyvinkin tyytyväisiä.
Näyttää kuitenkin siltä, että isännöintiala aikoo pitää yhtä. Uusi, vastuullisuutta korostava linja on huomattu, ja liiton tehtävä isännöintialan tukena on jäsenille selvä. Isännöintiliittoon kuuluu noin kolme neljännestä alan yrityksistä ja henkilökunnasta. Se on vaikuttava määrä, ja sen vuoksi Isännöintiliittoa kuunnellaan pöydissä, joissa isännöintialalla on sanottavaa.
Jäsenet odottavat Isännöintiliitolta näkyvää vaikuttamista etenkin asunto-osakeyhtiölakiin ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Tärkeitä vaikuttamiskohteita ovat myös energia-asiat ja huoneistotietojärjestelmä.
Jäsenmaksua maksavalla on lupa odottaa hyötyvänsä jäsenyydestä myös arjessaan. Tutkimuksen mukaan jäsenpalvelujen käyttäjät ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä saamaansa tietoon, tukeen ja työkaluihin. Erityisen suositeltaviksi koetaan lakipalvelut, jäsenohjeet ja muu ammatillinen info sekä koulutukset.
Mutta voiko jäsenyydestä olla hyötyä, vaikkei käyttäisikään arjen työssä onnistumiseen tarjottavia jäsenpalveluita eivätkä vaikuttamisasiat kiinnostaisi?
Juttelin tästä erään toisella toimialalla toimivan yrittäjän kanssa. Maksaisiko hän nelinumeroista jäsenmaksua toimialajärjestölle, ja millä hän perustelisi sen itselleen? Sekunnin mietittyään hän totesi, että maksaisi. Jäsen saa verkoston kautta todennäköisesti muita aikaisemmin tietoa esimerkiksi alaa koskevista muutoksista, joihin yrittäjän ja asiantuntemustaan vaalivan ammattilaisen on osattava varautua. Jos yritys näin välttää putoamasta kehityksen kelkasta, jäsenyys on siihen käytetyn ajan ja rahan väärti.
Kiitän lämpimästi kaikkia teitä 335:ttä, jotka annoitte palautetta kyselyn kautta. Palaute tuntui rehelliseltä, oli se sitten kriittistä tai kiittävää. Ennen kaikkea se oli isännöintialalle tärkeää palautetta.
Olen kuulolla vuoden ympäri: kirsi.salo@isannointiliitto.fi.