Kilpailulain noudattaminen on koko yrityksen yhteinen juttu – ja se koskee myös vapaa-aikaa.
Suomessa on voimassa kilpailulaki, joka velvoittaa yritykset toimimaan niin, ettei niiden toiminta rajoita kilpailua. Yritykset eivät siten saa sopia keskenään hinnoittelusta tai käyttää asemaansa väärin markkinoiden ohjailuun. Vapaa kilpailu takaa sen, että kuluttajat saavat parempaa palvelua ja markkinat säilyvät avoimina uusille yrittäjille.
Kilpailulaki on keskusteluttanut isännöintiä ja sen asiakkaita siitä lähtien, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ryhtyi tutkimaan Isännöintiliittoa väitetystä kilpailulain rikkomisesta vuonna 2017. KKV:n vuonna 2021 julkistamien tutkinnan tulosten mukaan Isännöintiliitto olisi syyllistynyt kilpailulain rikkomiseen. Asia eteni sittemmin markkinaoikeuteen, eikä päätöstä ole vielä tätä kirjoittaessa tullut.
Vaikka oikeuden päätöstä yhä odotellaan, Isännöintiliitto otti heti KKV-tutkinnan käynnistyttyä käyttöönsä varovaisuusperiaatteen eikä puhu isännöinnin kustannustasosta ollenkaan. Liitto ei ota mitään kantaa kannattavuuteen, kustannustasoon tai kustannusten nousuun. Jäsenille ja liiton henkilökunnalle on annettu koulutusta kilpailulaista.
Kilpailulain ydin – vapaan kilpailun takaaminen – on helppo ymmärtää, mutta lain noudattaminen vaatii silti tarkkuutta yrityksissä. Johdon velvoite on sitouttaa henkilökuntansa toimimaan kilpailulain säädösten mukaan.
Samat säännöt vapaa-ajallakin
ÄLÄ TEE NÄITÄ:
- Keskustele kilpailijan kanssa hinnoista ja hinnankorotustarpeesta.
- Osallistu julkiseen keskusteluun hinnankorotustarpeesta.
- Keskustele asiakkaisiin sovellettavista sopimusehdoista.
- Kerro kilpailijalle tarjoamisesta julkisissa hankinnoissa.
- Kerro kilpailijoille tarjouksen sisällöstä.
- Keskustele asiakkaiden jakamisesta.
- Keskustele asiakaskohtaisesta katteesta tai palvelun sisällöstä.
- Ilmaise itseäsi kuin kokisit kilpailun olevan epäeettistä tai sääntöjenvastaista (”asiakkaiden varastaminen”), tai että ”on vaan hyvä, kun kilpailu ei ole ankaraa”.
NÄITÄ VOI EDELLEEN TEHDÄ:
- Osallistua saunailtaan tai virkistysmatkalle kollegoiden kanssa.
- Korottaa tai laskea hintojaan itsenäisesti.
- Julkaista hinnat nettisivuilla.
- Keskustella julkisivu- ja putkiremonttitekniikoista.
- Vastaanottaa tietoa toisen isännöintiyrityksen toiminnasta asiakkailta.
- Vastata alaa koskeviin kyselyihin.
- Keskustella toimialasta yleisellä tasolla.
- Sopia yhteisestä edunvalvonnasta.
- Keskustella lainsäädännöstä ja muista yleisistä asioista
Mitä toimialan kohtaamisissa pitäisi muistaa huomioida, kun laki kieltää markkinoiden epäsuorankin koordinoinnin?
Muiden kanssa ei saa puhua ainakaan oman yrityksen tai toimialan hinnoista. Ulkopuolisten kanssa ei voi ottaa puheeksi yrityksen strategiaa tai isännöintiin kuuluvien sopimusten tai tarjousten sisältöjä, eikä näitä sovi kysellä toisilta. Asiakkaiden tai markkinoiden jakaminen on kiellettyä.
Monelle voi tulla yllätyksenä, että säädökset ulottuvat vapaa-ajallekin. Kaikki konferenssista saunailtaan ja lehtiartikkelin sitaatista Facebook-kommenttiin lasketaan, mikäli viesti voi saavuttaa oman yrityksen ulkopuolisia tahoja.
Kuuntelukin voidaan tulkita ”korvat höröllä” -kartelliksi.
Toimitusjohtajat A ja B eivät siten voi tavatessaan vertailla isännöintisopimustensa ehtoja. Isännöitsijä C ei voi julkaista mielipidepalstalla näkemystään isännöinnin hinnoista. Kehityspäälliköt D ja E eivät voi päättää, että toisen yritys erikoistuu alueen vanhoihin kerrostaloihin ja toinen uudiskohteisiin.
Julkisuudessa puhutaan usein kartellisopimuksista, mikä voi johtaa ajatukset virallisiin vesileimapaperille painettuihin dokumentteihin. Todellisuudessa kilpailulainsäädäntö ulottuu laajemmalle. Myös epävirallisista herrasmiessopimuksista tai hyväksyvistä päännyökkäyksistä on pidättäydyttävä, kun aiheena ovat hinnat, hankintayhteistyö, markkinoiden jakaminen tai palveluihin liittyvien arkaluontoisten tietojen jakaminen.
Koska etukäteen ei voi tietää, millaisia asioita joku muu nostaa esiin tapaamisissa, on Isännöintiliitto ohjeistanut jäseniään hankalien tilanteiden varalle.
Kun kilpailulain kannalta epäilyttävä aihe nousee esiin, osallistujan tulee protestoida, poistua sekä pyytää kirjaamaan protesti ja poistuminen pöytäkirjaan. Tämän jälkeen asiasta raportoidaan esimiehelle tai yrityksen lakimiehelle.
Myös epävirallisissa yhteyksissä toimitaan samoin – joskaan pöytäkirjan puuttuessa kirjaamisvaatimusta ei tarvita. Poistuminen on tärkeää, koska kuuntelukin voidaan tulkita ”korvat höröllä” -kartelliksi.
Yhteistyö edelleen sallittua
Isännöintiliittoon kohdistettu KKV:n tutkimus ja sitä seurannut uutisointi nosti monet isännöitsijät varpailleen. Voiko toimialan tilaisuuksiin enää osallistua?
Vastaus on: kyllä voi. Kilpailulaki kartellikieltoineen ei estä muuta yhteistyötä alan yritysten kesken ja tapahtumiin voi edelleen osallistua turvallisin mielin. Isännöintiliitto valvoo omissa tilaisuuksissaan, että kilpailulakiohjeistuksia noudatetaan.
Vaikka kilpailulain noudattaminen vaatii huolellisuutta, se ei estä osallistumasta toimialan tilaisuuksiin tai kehittämästä oman yrityksen toimintaa.
Isännöitsijä A voi siten osallistua saunailtaan, jossa ovat mukana kollegat B ja C eri yrityksistä. Tapaamisessa voidaan keskustella vaikkapa putkiremonttitekniikoista tai puida isännöintiä koskevat lakimuutokset. Alan kehityksestä voidaan puhua yleisellä tasolla – kunhan vaietaan hinnoista tai sopimuksista.
Lisäksi jokainen saa hinnoitella omat palvelunsa ja julkaista ne verkkosivuilleen tai lähettää asiakkailleen kirjeitse. Jos asiakas soittelee ja valittaa edellisen isännöitsijänsä taksoista, ei puhelinta tarvitse sulkea – kunhan ei itse ylly kyselemään lisää aiheesta.
Vaikka kilpailulain noudattaminen vaatiikin siis huolellisuutta, se ei estä osallistumasta toimialan tilaisuuksiin tai kehittämästä oman yrityksen toimintaa.
Epäilys lain rikkomisesta johtaa ikäviin seurauksiin
Entä jos virheitä kuitenkin sattuisi, eli yrityksessä ei noudatettaisi kilpailulakia?
Kilpailulainsäädäntöön ei kannata suhtautua kevyesti. Isännöintiliitto suosittelee, että jokainen jäsenyritys perehtyisi Isännöintiliiton laatimaan malliohjeeseen kilpailulaista ja laatisi siitä omalle yritykselleen version. Samalla kun dokumentti jaetaan henkilökunnalle, kerätään sitoumukset kilpailulainsäädännön noudattamisesta. Näin on tehty jo useassa yrityksessä – myös Isännöintiliitossa.
Mikäli epäilys lakirikkomuksista nousisi esiin, yritystä voivat kohdata esimerkiksi toimistojen ja työntekijöiden kotien yllätystarkastukset. Näiden jälkeen edessä voisi olla pitkällinen ja kallis tutkintaprosessi, joka jo sinällään saattaisi uhata yrityksen mainetta.
Mikäli yritys lopulta todettaisiin syylliseksi kilpailulakirikkomukseen, seurauksena olisi todennäköisesti sakot, joiden suuruus voisi olla kymmenen prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta.
Pahimmillaan isännöintiyrityksen asiakkaina olleet taloyhtiöt ryhtyisivät hakemaan korvauksia, ja vaikkei vaikutusta hintoihin löytyisikään, seurauksena olisi jälleen uusia oikeusprosesseja.
Kilpailulakiohjeistuksiin kannattaa siis perehtyä aika ajoin – ja luonteva aika nostaa ne pöydälle on ainakin aina silloin,
jos yritykseen tulee uutta henkilökuntaa.
Teksti: Meri Siippainen
Kuvitus: Outi Kainiemi