Rahanpesulaki koskee myös isännöintiä

rahanpesulaki

Isännöinti hoitaa asiakkaan kirjanpitotehtäviä, joten rahanpesulaki tuo isännöinnille tiettyjä velvollisuuksia.

Rahanpesulaki eli laki rahanpesun ja terrorismin estämisestä (444/2017) tuli voimaan kesällä 2017. Lain keskeisenä tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista sekä edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä. Lailla on saatettu kansallisesti voimaan EU:n neljäs rahanpesudirektiivi.

Rahanpesun estämisessä keskeisessä roolissa ovat sellaiset tahot, jotka omassa toiminnassaan voivat tunnistaa rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyviä riskejä, tai joita voidaan arvella käytettävän hyväksi näihin tarkoituksiin.

Tällaisia toimialoja ovat muun muassa virtuaalivaluutan tarjoaminen, kiinteistönvälitys, pankki- ja sijoitustoiminta sekä kirjanpito ja tilintarkastus. Lakimääräiseen isännöintiin sisältyy taloyhtiö­asiakkaan kirjanpidon laatiminen, joten rahanpesulakia sovelletaan lähtökohtaisesti myös isännöintiyritykseen tai henkilöisännöitsijään kirjanpitopalvelun tarjoajana. Isännöinnin on huolehdittava, että se täyttää rahanpesulaissa säädetyt velvoitteet.

Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen

Rahanpesulla tarkoitetaan toimia, joilla pyritään häivyttämään tai peittämään rikoksella saadun omaisuuden alkuperä. Rahanpesu edellyttää aina rikosta, jolla varat on hankittu. Rahanpesun tarkoituksena on saada varat näyttämään laillisesti hankituilta eli kierrättää ne laillisen maksujärjestelmän läpi siten, että saadaan peitettyä varojen luonne, alkuperä ja omistajat.

Terrorismin rahoittamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla suoraan tai välillisesti annetaan tai kerätään varoja terroristisia tarkoituksia varten. Varat tähän toimintaan voivat olla laillista tai laitonta alkuperää.

Isännöinti ilmoitusvelvollisena

Rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla toimivia elinkeinonharjoittajia kutsutaan ilmoitusvelvollisiksi. Lähtökohtaisesti kaikki kirjanpitopalvelun tarjoaminen kuuluu rahanpesulain soveltamisalaan. Näin ollen taloyhtiön kirjanpidon sisältyessä isännöintipalveluun toiminta katsotaan lain soveltamisalaan kuuluvaksi.

Kun isännöinti hoitaa asiakastaloyhtiön kirjanpidon laatimisen osana liiketoimintaansa, on isännöinti siis ilmoitusvelvollinen. Merkitystä ei ole sillä, hoitaako kirjanpitoa esimerkiksi toiminimiyrittäjänä toimiva henkilö vai isännöintiyritys.

Rahanpesulain velvoitteita sovelletaan myös yrityspalveluiden tarjoajiin. Yrityspalvelujen tarjoajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka tarjoaa asiakkaalleen liiketoimintana muun muassa yritys- tai postiosoitteen. Jos isännöintiyritys tarjoaa asunto-osakeyhtiölle hallinnollisen posti- ja käyntiosoitteen esimerkiksi kaupparekisteriin, soveltuu laki isännöintiyritykseen myös niin sanottuna yrityspalveluiden tarjoajana.

Rahanpesulaissa säädetyt velvoitteet

Rahapesulaissa on säädetty useita velvoitteita ilmoitusvelvollisille. Ilmoitusvelvollisen on:

1. Tunnistettava ja arvioitava liiketoimintaan liittyvät rahanpesun ja terrorismin riskit sekä laadittava niitä koskeva riskiarvio ja päivitettävä se säännöllisesti.
2. Tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys. Myös asiakkaan edustaja on tunnistettava, tämän henkilöllisyys todennettava ja varmistettava edustajan oikeus toimia asiakkaan puolesta.
3. Selvitettävä yritysasiakkaiden tosiasialliset edunsaajat eli yrityksen omistajat sekä ne, jotka käyttävät yrityksessä määräysvaltaa.
4. Tunnettava asiakas ja tämän toiminta. Seurattava toimintaa jatkuvasti epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi.
5. Ilmoitettava kaikista havaituista epäilyttävistä liiketoimista KRP:n rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, jos asiakassuhteesta tai liiketoimesta on kieltäydytty sen epäilyttävyyden vuoksi.
6. Laadittava ohjeistus ja koulutettava työntekijät toimimaan rahanpesulain velvoitteiden mukaisesti.
7. Hakeuduttava aluehallinto­viraston ylläpitämään rahanpesun valvontarekisteriin.
8. Luotava sisäinen riippumaton kanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa havaitsemistaan rahanpesulain rikkomuksista.

Velvoitteiden rikkomisesta seuraa erilaisia sanktioita

Rahanpesulaissa säädettyjen velvoitteiden rikkomisesta voi olla seuraamuksia. Lain mukaan aluehallintoviraston käytettävissä olevat sanktiot ovat julkinen varoitus, rikemaksu ja seuraamusmaksu.

Jos ilmoitusvelvollinen rikkoo tahallaan tai huolimattomuuttaan rahanpesulaissa säädettyjä velvoitteitaan, kuten laiminlyö velvollisuutensa hakeutua rahanpesun valvontarekisteriin, seuraamuksena voidaan määrätä rikemaksu.
Vakavien tai toistuvien tekojen seuraamuksena voidaan määrätä rikemaksua suurempi seuraamusmaksu.

Fakta

Rahanpesulain velvoitteiden noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Aluehallintovirasto on laatinut katta-
vasti ohjeita ilmoitusvelvollisille rahanpesulain velvoitteiden noudattamiseen liittyen. Viimeisin ohjepäivitys on tehty kesäkuussa 2021.

Lisätietoa ja ohjeita rahanpesulain soveltamisesta on saatavilla

  • Aluehallintoviraston verkkosivuilta www.avi.fi/rahanpesu
  • sivustolta www.rahanpesu.fi
  • Isännöintiliiton Mappi-jäsenpalvelussa olevasta jäsenohjeesta

Teksti: Jenni Valkama

Kuva: Outi Kainiemi