Vuoden alusta taloyhtiöt ovat saaneet käyttää aurinkopaneeliensa tuottaman sähkön veroitta sekä kiinteistön että asuntojen tarpeisiin. Lakimuutoksen myötä aurinkoenergiasta tuli selkeästi aiempaa kannattavampaa.
Asunto-osakeyhtiö voi vuoden alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen perustaa paikallisen energiayhteisön, joka voi käyttää kiinteistönsä alueella omaa aurinkosähköä ja myydä ylijäämän. Oma käyttö tulee erityisen edulliseksi, sillä silloin säästää sähkön hinnan lisäksi siirtomaksun, arvonlisäveron ja sähköveron, jotka muodostavat valtaosan sähkölaskusta.
– Uskon, että muutos johtaa voimakkaaseen aurinkosähköbuumiin, sillä taloudellinen hyöty taloyhtiöille kasvoi niin paljon, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen ennustaa.
Sähkön myynti ei ole yhtä kannattavaa, vaikka siitäkään ei tarvitse maksaa siirtomaksua ja veroja. Uusilla määräyksillä halutaan tukea uusiutuvan energian käyttöä ja sähkön pientuotantoa.
Käytännössä taloyhtiön aurinkopaneelien tuotto ohjataan ensisijaisesti kiinteistösähköksi, sen jälkeinen osa jaetaan huoneistoille hallintaosuuksien mukaan. Mahdollinen ylijäämä myydään. Mikäli pienvoimala on mitoitettu pääosin omaan käyttöön, myynnistä ei koidu veroseuraamuksia.
Aiemmin taloyhtiöiden aurinkosähköjärjestelmät mitoitettiin pelkän kiinteistösähkön mukaan, sillä ylijäämää ei käytännössä voitu jakaa asuntoihin verottomasti. Siksi lakimuutos saattaa moninkertaistaa kerros- ja rivitalojen aurinkopaneeliston keskikoon. Suuruuden ekonomia laskee osaltaan energian hintaa.
Aurinkosähkön jakaminen huoneistoille vaatii sitä, että jakeluyhtiö pystyy hyvittämään tuotetun sähkön asukkaille oikeassa suhteessa. Useat suuret jakeluyhtiöt pystyvät tekemään tämän.
Osa pienistä jakeluyhtiöistä odottaa vielä sähköalan yhteistä Datahub-tiedonvaihtojärjestelmää, joka mahdollistaa hyvityslaskennan kaikille Suomen taloyhtiöille.
Suoraviivainen hanke
Aurinkovoimalan hankkiminen on taloteknisesti vaivatonta. Katolle tai seinälle tarvitaan paneelit telineineen ja niiltä viedään kaapeli sähkökeskukseen, jossa invertteri muuntaa tasavirran vaihtovirraksi. Huoltotarve on vähäinen, ja tekniikka on pääosin hyvin paloturvallista. Käytännössä ainoa säännöllisesti seurattava ja tarkastettava laite on invertteri.
Hyvinkään Isännöinnin Vesa Piekkari oli keväällä 2021 toteuttamassa Asunto Oy Hyvinkään Hangonsillan Helmen aurinkosähköjärjestelmää. 29 huoneiston talo on rakennettu vuonna 2019.
Energiaprojekti toteutettiin täsmälleen samalla lailla kuin muutkin taloyhtiöiden hankkeet. Ensin yhtiökokouksessa tuli aloite, joka sai kannatusta. Sen jälkeen tehtiin tarkka taustaselvitys: tutkittiin muun muassa, mikä on paneelien optimaalinen teho ja minne ja miten ne asennetaan. Hallituksen jäsen Antti Raiko tunsi hyvin aurinkosähköalan, mikä nopeutti suunnittelua.
Valmistelun perusteella pyydettiin tarjoukset paneeleista avaimet käteen -toimituksena, ja hanke hyväksytettiin yhtiökokouksessa. Valitun urakoitsijan kanssa tehtiin sopimus. Itse asennus vei vain yhden päivän. Paneelit telineineen sijoitettiin tasakatolle painoilla varmistaen, jolloin kattoon ei syntynyt reikiä. Perustettiin oma aurinkoenergiayhteisö ja tehtiin sopimus ylijäämäsähkön myynnistä.
Paneelit alkoivat jauhaa sähköä kesäkuussa 2021, ja kokonaisuus on toiminut moitteettomasti. Kesän aurinkoisina kuukausina ylijäämäsähköä riitti myyntiin odotetusti paljon.
Energiansäästö vaatii sähköä
Sähköverkkoyhtiö Carunan hankepäällikkö Juha Olkkonen kertoo, että energia-ala on murroksessa. Tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa, ja energian kuluttajat ovat yhä useammin myös sen tuottajia. Samalla kilowattitunteja tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Maalämpö, ilmalämpöpumput ja sähköautojen lataus lisäävät sähkön kulutusta. Tämä on hyvä huomioida myös aurinkovoimalan mitoituksessa.
Carunan verkossa piensähkövoimaloita on nyt yli 11 000, mikä on yli kymmenen kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Asunto-osakeyhtiöt ovat olleet hitaita hyppäämään junaan, mutta Olkkonen ennustaa, että vauhti kiihtyy rajusti.
Olkkosen mukaan aurinkoenergian suurin houkutin on raha. Oikein mitoitettuna aurinkosähkö on taloyhtiölle taloudellisesti tuottava investointi. Se lisää samalla kiinteistön arvoa ja arvostusta: asukkaat ovat paneeleistaan ylpeitä.
– Myös ympäristösyyt painavat. Taloyhtiöissä on selkeitä haluja käyttää uusiutuvia energioita.
Kun taloyhtiö harkitsee aurinkosähköä, tärkein vaihe on aurinkosähkökartoitus. Siinä lasketaan optimaalinen paneeliston koko ja sijoitus kiinnityksineen. Samalla tarkistetaan asennuspaikan tuulikuorma, mahdolliset varjostukset ja mietitään lumen poisto katolta. Selvityksen voi tehdä järjestelmiä toimittava yritys tai erillinen asiantuntija.
Aurinkosähkö on pitkäaikainen sijoitus, joka sovitetaan yhteen kiinteistön muun kunnossapidon kanssa. Jos esimerkiksi tiedossa on kattoremontti, paneelit asennetaan vasta sen jälkeen.
Aurinkopaneelien asennus saattaa vaatia toimenpideluvan. Tämä pitää kysyä oman kunnan rakennusvalvonnasta. Yleensä järjestelmätoimittaja tarkistaa ennalta siirtoyhtiöltä, että asennettava aurinkovoimala voidaan yhdistää verkkoon. Sähkön myyntisopimuksen solmiminen jää isännöitsijän vastuulle.
Kettusen mukaan aurinkopaneelien hinta on laskenut tasaisesti. Poikkeuksena on viimeinen vuosi, jolloin paneelien tukkuhinta on noussut hivenen.
Aurinkovoimalan asentava asunto-osakeyhtiö voi saada hankkeeseensa ARAn energiatukea silloin, kun talon E-luku laskee riittävästi. Koska E-luku määräytyy ostoenergian perusteella, oma pienvoimala voi laskea sitä tuntuvasti. Pelkkä aurinkovoima ei välttämättä riitä avustukseen, mutta monesti kiinteistössä on jo aiemmin tehty muita energiaa säästäviä toimia.
Mikä on Datahub?
Sähköalalle on valmisteltu jo vuosia Datahub-tiedonvaihtojärjestelmää, johon kootaan maan jokaisen 3,7 miljoonan sähkönkäyttöpaikan tiedot. Mukana ovat Suomen kaikki noin 180 sähkön myyjä- ja jakeluyhtiötä. Järjestelmästä vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid, ja se käynnistyy näillä näkymin 21.2.2022.
Datahubiin tukeutuva valtakunnallinen hyvityslaskentajärjestelmä toteutunee vuoden 2023 aikana. Se mahdollistaa taloyhtiön aurinkosähkön helpon jyvityksen asukkaille.
Teksti: Kimmo Luukkonen
Kuvat: Jarkko Mikkonen