Murtojen tai vahingontekojen myötä taloyhtiö saattaa harkita kameravalvontaa. Laki säätelee sitä tarkasti: esimerkiksi kamera rappukäytävässä vaatii rapun jokaisen asukkaan luvan.
Taloyhtiöiden kamerat ovat urbaani ilmiö: laitteita hankitaan lähinnä suurimpien kaupunkien kerrostaloyhtiöihin. Usein kiinteistöissä on ollut töhrimistä tai muuta ilkivaltaa tai vaikkapa kellarimurtoja. Näkyvillä kameroilla ja kuvauksesta kertovilla kylteillä yritetään ennaltaehkäistä ongelmia. Jos pahuuksia kuitenkin tapahtuu, tallenteet saattavat auttaa poliisia ottamaan syylliset kiinni.
Asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervasta kertoo, että taloyhtiön hallitus voi valmistella kameravalvonnan hankkimista, mutta päätöksen tekee yhtiökokous. Mikäli kotirauhan suojaamia alueita ei aiota kuvata, hyväksyntään riittää asunto-osakeyhtiölain mukainen enemmistöpäätös yhtiökokouksessa.
– On erittäin tärkeää tiedottaa suunnitelmista aikaisin ja hyvin kaikille osakkaille ja asukkaille. Jos asia tulee yllätyksenä, se herättää ärtymystä ja kiistoja, Furuhjelm korostaa.
Kotirauha ja salakatselu
Yhtiön yhteiset ulkotilat, kuten vaikkapa piha, parkkipaikka ja ulkona oleva jätekatos, eivät ole kotirauhan suojaamia. Näitä voidaan kuvata loukkaamatta kotirauhaa. Kotirauhan kattamat alueet jätetään lähes aina valvonnan ulkopuolelle ja siksi kameran kuvaama sektori rajataan huolellisesti.
Valvova silmä sijoitetaan usein uloskäynnin kupeeseen niin, että se kuvaa pihaa ja sisäänkäynnin edustaa. Asennuksiin kannattaa käyttää ammattilaista, joka pystyy rajaamaan kuvasta pois kotirauhan alaiset paikat mekaanisesti tai digitaalisesti. Kamera saattaa siten tallentaa vain osan kuva-alasta. Valvonnasta ilmoitetaan selkein kyltein.
Rikoslain mukaan syyllistyy salakatseluun, jos luvatta katselee toista kotirauhan suojaamassa paikassa teknisen laitteen avulla. Kotirauha suojaa asuntojen lisäksi esimerkiksi porraskäytäviä, parvekkeita ja asukkaiden omia pihoja.
Ikkunoistakaan ei saa kuvata sisälle. Jos valvontakamera halutaan sijoittaa porraskäytävään tai muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan, yksinkertainen yhtiökokouksen enemmistöpäätös ei riitä, vaan tarvitaan rapun jokaisen asukkaan suostumus. Sama pätee aina, kun kuvataan kotirauhan alaista tilaa.
Etenkin kerrostaloissa jokaisen asukkaan suostumuksen saanti on useimmiten mahdotonta, joten digisilmät asennetaan lähes poikkeuksetta ulos, valvomaan yhteiskäytössä olevaa ulkotilaa.
Yhtiössä asuva voi laillisesti asentaa omalle parvekkeelleen kameran, joka valvoo pysäköintialuetta tai muuta julkista paikkaa. Jos laitteella näkee toisen parvekkeelle tai ikkunasta sisälle eikä asiaan ole kysytty lupia, niin asukas voi syyllistyä salakatseluun. Samasta syystä kerrostalojen kotioviin asennetut ovikamerat ovat ongelmallisia: kotirauha suojaa rappukäytävää.
Sananen tietosuojasta
Valvontakamerat ovat lähes aina tallentavia ja mahdolliset tallenteet muodostavat henkilörekisterin. Taloyhtiö on tietosuojalainsäädännön mukaisesti vastuussa rekisteristä ja sen pitää laatia tietosuojaseloste.
Furuhjelmin mukaan asia on monesti järkevintä hoitaa ulkoistamalla koko kameravalvonta vartioliikkeelle. Ammattilainen taitaa byrokratian ja osaa käsitellä videoita lain vaatimalla tavalla. Vaikka asia olisi ulkoistettu, taloyhtiö on kuitenkin vastuussa siitä, että henkilötietojen käsittelystä laaditaan tietosuojaseloste.
Tietosuojaselosteeseen kirjataan, miksi valvotaan ja mitä valvotaan, nimetään rekisterivastaava ja kerrotaan, kuka saa katsoa ja käyttää videoita tai kuvia. Dokumentissa kerrotaan myös, miten ja kauanko tallenteita säilytetään. Käytännössä taloyhtiöissä valvonnasta vastaaviksi saatetaan nimetä puheenjohtaja, isännöitsijä ja mahdollisesti lisäksi joku asiaan perehtynyt hallituksen jäsen. Kun henkilöt vaihtuvat, paperi päivitetään.
Tietosuojaselosteeseen määritellään ennalta, mihin tietoja saa käyttää. Tallenteita saa käyttää vain näihin tarkoituksiin. Jos tarkoitukseksi on esimerkiksi kirjattu ilkivallan, tuhopolttojen ja murtojen esto, on kiellettyä naapurikytätä, kuka pudottaa sekajätteitä muovipakkausten keräysastiaan.
– On myös ymmärrettävä, että jokainen, joka on ikuistettu nauhalle, on oikeutettu katsomaan kuviaan. Jos liikun yhtiössänne, voin viikon kuluttua soittaa isännöitsijälle ja pyytää näkemään omat kuvani. Koska en saa nähdä muita ihmisiä, materiaalista on pystyttävä leikkaamaan pois muut. Tämä on yksi syy, miksi kameravalvonta on järkevää ulkoistaa vartiointiliikkeelle, jolla on valmis tekniikka ja rutiini tähän.
Valvontakuvia saatetaan pyytää puhtaasti kiusantekomielessä. Jos sama henkilö vaatii nähdä kulkukuviaan kuukaudesta toiseen viisi kertaa viikossa, niin palvelun voi muuttaa maksulliseksi. Perusteettomista tai kohtuuttomista pyynnöistä voi myös kieltäytyä.
Eniten turvaa eurolla?
Kameravalvonnasta puhutaan paljon, mutta se on harvoin hinta-laatusuhteeltaan paras turvallisuutta lisäävä toimi. Laitteiden osto, asennus ja ylläpito maksavat ja byrokratiakin vaatii vaivannäköä. Siksi on hyvä puntaroida, tuoko joku muu investointi enemmän turvahyötyä sijoitettua euroa kohti.
Esimerkiksi vanhentuneen lukitusjärjestelmän uusiminen estää kellarimurtoja ja lisää arjen turvallisuutta tehokkaammin. Kameravalvonta ei ole ensisijainen tapa varmistaa kiinteistön turvallisuus, se täydentää muita keinoja.
Kotirauhan rajanvetoa
Aina ei voida kaavamaisesti määrittää, onko joku asuintalon tila kotirauhan suojaama.
Kiinteistöalalla tulkitaan välillä, että taloyhtiön pyöräsuojat, kellarit ja vastaavat yhteiset sisätilat eivät ole kotirauhan suojaamia. Siksi niihin on asennettu valvontakameroita myös yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä, kysymättä lupaa jokaikiseltä asukkaalta.
Rikoslain mukaan asuintalojen porraskäytävät ovat kotirauhan suojaamia.
Useimmiten ajatellaan, että sana porraskäytävä viittaa vain tilaan, joka johtaa asuinhuoneistoihin, ja siksi monet kiinteistöammattilaiset tulkitsevat, että asuinrakennuksen pyöräsuoja ei ole kotirauhan alainen.
Marina Furuhjelmin mukaan lakiteksti ei erottele porraskäytävän eri tiloja eli periaatteessa kotirauha suojaa myös pyöräsuojaa tai varastokäytävää, jos niiden katsotaan olevan porraskäytäviä tai porraskäytävien osia.
Poliisi ja oikeuslaitos viime kädessä ratkaisevat, mitä lain sanamuodolla tarkoitetaan. Tiloissa kuvaava voi siten syyllistyä salakatseluun, jos valvonnalle ei ole kaikkien asukkaiden lupaa.
– Tämän vuoksi suosittelen pyöräsuojan tai kellarin kameravalvontaa asennettavaksi ensisijaisesti uloskäynnin yhteyteen, kuvaamaan yhteiskäytössä olevaa ulkotilaa, Furuhjelm kehottaa
Teksti Kimmo Luukkonen
Kuva Adobe Stock