Hyvä fiilis välittyy asiakkaille

Toimitusjohtaja Ari Tikkanen (vas.) kannustaa puhumaan palavereissa niin onnistumisista kuin virheistä – eikä pomon kanssa tarvitse olla aina samaa mieltä. Kuvassa Henna Pantsu, Anne Såg ja Jouko Tervakari.

Jyväskyläläinen Noste Isännöinti Oy teki työhyvinvoinnista itselleen kilpailutekijän. Mitä yrityksessä on tehty oikein?

Jyväskyläläisellä Noste Isännöinti Oy:llä on harvinainen tilanne: yritys saa säännöllisesti avoimia työ­hakemuksia aikana, jolloin useimmat isännöintialan yritykset painiskelevat syvenevän työvoimapulan kanssa.

– Kun olen jututtanut heitä ja kysynyt, miksi he haluavat meille töihin, vastaus on yleensä sama. He kokevat olevansa työpaikallaan yksin eivätkä saa riittävästi tukea esimiehiltään tai kollegoiltaan, Noste Isännöinnin toimitusjohtaja, isännöitsijä
Ari Tikkanen kertoo.

Yritys on tehnyt itselleen kilpailuvaltin siitä, että se tunnetaan hyvänä työpaikkana. Maine ei ole syntynyt tyhjästä.

Noste mittaroi työntekijöidensä työhyvinvointia vuosittain työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kyselytyökalun avulla.
Viimeisimmässä kyselyssä työntekijöiden työvire arvioitiin erinomaiseksi. Kokonaistulos oli 4,2 asteikolla 1–5.

Mitä Nosteessa on tehty työhyvinvoinnin eteen? Ja mitä alalla voitaisiin ylipäänsä tehdä paremmin, jotta työntekijät voisivat hyvin ja viihtyisivät työssään?

Työn johtamisessa on kehitettävää

Hyvä johtaminen ja panostukset työhyvinvointiin osana johtamista voivat olla isännöintiyritykselle selkeä kilpailuetu.
Kun yrityksen johto on tietoisesti päättänyt panostaa hyvään johtamiseen ja henkilöstön jaksamiseen ja viihtymiseen, halutaan yritykseen tulla töihin, eikä rekrytointiongelmia tai haasteita nykyisen henkilöstön pitämisessä juuri ole, sanoo asiaa selvittänyt johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta.

– Jos henkilöstön hyvinvointiin panostetaan ja johtamisella edesautetaan edellytyksiä tehdä työt hyvin, paranee myös asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu, Falck-Hvilstafeldt jatkaa.

Alan työtyytyväisyyttä on selvitetty viimeksi vuonna 2020 Kiinkon ja Isännöintiliiton Isännöinnin ammattilaiset -kyselytutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan 69 prosenttia eli enemmistö isännöitsijöistä on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Isännöitsijät sekä kiinteistösihteerit ja kirjanpitäjät ovat keskimäärin työhönsä yhtä tyytyväisiä.

Reissut ja jumppahetket eivät ratkaise peliä, vaan se, miten arki sujuu toimistolla.

Samaan aikaan isännöintialalla kärsitään kuitenkin jaksamisongelmista, ja työn johtamisessa ja organisoinnissa olisi kehitettävää. Työn muutostarpeista kysyttäessä selvä enemmistö kyselyn vastaajista toivoi töiden parempaa organisointia ja työn määrän, keskeytysten ja kiireen vähentämistä.

– Isännöintialalla tehdään pitkää päivää. On paljon iltakokouksia ja monenlaista sälää, ja asiakkaiden yhteydenotot vaativat usein nopeaa reagointia. Työ on itsenäistä mutta toisaalta usein myös yksinäistä, Falck-Hvilstafeldt tiivistää.

Pitkäjänteisen työn tulos

Noste Isännöinnin toiminnassa työhyvinvoinnin edistäminen lähtee jo yrityksen strategiasta.

– Meidän visioon on kirjattu ykkösasiana, että olemme mukava työpaikka. On tärkeää, että töihin on kiva tulla. Meillä on hyvä työilmapiiri, joka toivottavasti näkyy myös ulospäin toimistolla, Tikkanen kertoo.

– Biljardisalia tai päiväunihuoneita ei ole, mutta rentoa fiilistä löytyy.

Meidän visioon on kirjattu ykkösasiana, että olemme mukava työpaikka.

Noste Isännöinti on noin 30-vuotias perheyritys, joka tunnettiin aiemmin nimellä Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy. Yhtiön omistavat Ari Tikkanen ja hänen poikansa, isännöintipäällikkö Toni Tikkanen. Työntekijöitä on nelisenkymmentä, asiakkaita noin 400. Kyseessä on siis pienehkö ja paikallinen perhefirma, jossa omistajat ovat tiiviisti mukana operatiivisessa toiminnassa. Yrityksen palkkalistoilla on poikkeuksellisen paljon naisia, kaksi kolmasosaa koko henkilöstöstä. Isännöitsijöistä heitä on kolmannes.

– Emme suosi rekrytoinnissa ketään sukupuolen perusteella, vaan hakijoista valitaan aina paras. Mielestäni on kuitenkin ilman muuta rikkaus, että työyhteisössä on sekä miehiä että naisia. Kyllä silläkin on vaikutusta työilmapiiriin.

Tikkasen mukaan hyvällä tolalla oleva työhyvinvointi ei ole syntynyt mistään yksittäisestä oivalluksesta tai parannuksesta, vaan se on pitkäjänteisen työn ja ”hitaan oppimisen” tulosta. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten yritystä ja sen työntekijöitä johdetaan.

– Kaikki lähtee siitä, että kun työntekijöiden kanssa on päivittäin tekemisissä, syntyy halu huolehtia heistä. Olen oppinut huomaamaan, että johtajan ei tarvitse yleensä puuttua työntekijöiden päivittäiseen tekemiseen. Riittää, että luo heille mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin.

Tikkanen alleviivaa, että esimiesten on ymmärrettävä ”hyvän työfiiliksen” tärkeys ja organisoitava työt sen mukaisesti. Omalla persoonalla voi vaikuttaa paljon.

– Olen itse perusluonteeltani sosiaalinen, juttelen mielelläni arkisistakin asioista työntekijöiden kanssa. Myös Tonilla on hyvät vuorovaikutustaidot.

Nosteen työntekijät pelaavat yhdessä muun muassa padelia. Kuvassa Anne Såg, Ari Tikkanen ja Kari Kallio.
Jumppatuokiot eivät riitä

Miten työhyvinvointia sitten käytännössä tuetaan Noste Isännöinnin arjessa ja muussa toiminnassa?

Työpaikkaliikuntaa ja virkistystoimintaa on paljon. On viikoittainen padel-vuoro, aamujumppaa, liikunta- ja kulttuurietuja sekä yhteisiä reissuja. Yrityksen 30-vuotisjuhlia piti viettää toukokuussa Kreikassa, mutta korona sotki suunnitelmat. Viimeksi Tikkanen vei työntekijänsä Viron Saarenmaalle.

– Reissut ja jumppahetket eivät kuitenkaan ratkaise peliä, vaan se, miten arki sujuu toimistolla, Tikkanen painottaa.
Ensimmäiseksi Tikkanen nostaa esille sen, että esimiestyölle on varattava oikeasti aikaa kalenterista, etteivät asiat jää hoidettaviksi muun työn ohessa.

Toiseksi hän kertoo, että Nosteella eri työtehtäviin on mietitty valmiit ja yhteneväiset sapluunat, jotta esimerkiksi jokaisen isännöitsijän ei tarvitse keksiä toimintatapojaan itse. Näin myös palvelujen laatu asiakkaiden suuntaan säilyy samana henkilöstä riippumatta.

Kolmantena Tikkanen mainitsee säännölliset palaverit. Koko porukan palaveri on kerran kuussa, ja esimerkiksi isännöitsijöillä on oma palaverinsa kahden viikon välein.

Virheistä saa puhua

Tikkanen kannustaa työntekijöitään siihen, että yhteisissä palavereissa saa puida paitsi onnistumisia myös virheitä. Eikä pomon kanssa tarvitse olla aina samaa mieltä.

– Mokia sattuu kaikille, ja joskus ne maksavatkin jotain. On tärkeää, ettei niistä lannistuta. Haluan, että meillä on kannustava, virheitäkin salliva ilmapiiri.

Jos virhe johtaa asiakkaan reklamaatioon, tai esimerkiksi isännöitsijä saa muuten asiatonta palautetta asiakkaalta, on Tikkasen mukaan tärkeää kuunnella pettynyttä asiakasta.

– Meillä on se käytäntö, että jos asiakas häiriköi jatkuvasti meidän isännöitsijää, ongelman käsittely asiakkaan kanssa voidaan siirtää esimerkiksi minulle tai Tonille. Hankalista asiakkaista on lupa avautua työkaverille suljettujen ovien takana, jotta asiat eivät jää vaivaamaan.

Kun työntekijöiden kanssa on päivittäin tekemisissä, syntyy halu huolehtia heistä.

Tikkasen mukaan on tärkeää, että jos työpaikalla on ongelma, se laitetaan kuntoon mahdollisimman nopeasti.

– Jos kahvinkeitin tai työpuhelin reistailee, hoidetaan uusi samana päivänä. Silloin työntekijä kokee, että häntä kuunnellaan, eikä samasta asiasta tarvitse kysellä moneen kertaan.

Yritys huolehtii työntekijöidensä työergonomiasta myös etätöissä: Noste kustantaa työpöydät ja -tuolit etätyötä tekeville työntekijöilleen.

Työkuormaan voidaan vaikuttaa

Hyvistä käytännöistäkään ei ole välttämättä apua, jos työtä on yksinkertaisesti liikaa. Miten Noste Isännöinnissä huolehditaan siitä, ettei työn kuormittavuus kasva liian suureksi?

– Pyrimme rekrytoimaan etupainotteisesti, ja tuuraajien tilanne on tällä hetkellä hyvä. Mietimme jatkuvasti yhdessä tehokkaampia työmenetelmiä. Esimerkiksi kiinteistösihteerit ja -kirjanpitäjät hoitavat Nosteella työtehtäviä, jotka jossain toisessa firmassa kuuluvat isännöitsijälle. Näitä ovat esimerkiksi isännöitsijäntodistusten valmistelu ja kaupparekisteri-­ilmoitusten hoitaminen.

– Näin isännöitsijöille jää enemmän aikaa talo­yhtiöiden johtamiseen yhdessä hallituksen kanssa, Tikkanen toteaa.
Lisäksi kiinteistösihteerit ja kirjanpitäjät erikoistuvat osaamisalueittain tietynlaisiin asiakkaisiin, mikä lisää osaamista ja tehokkuutta.

Nosteen isännöitsijöillä on keskimäärin 20 asiakasta. Ne ovat taloyhtiöitä ja liikekiinteistöjä. Suurin osa asiakkaista on Jyväskylän seudulla, mutta Noste isännöi myös muualla Suomessa olevia kohteita etänä Jyväskylästä käsin.

– Me pyrimme tekemään kannattavaa liiketoimintaa, mutta samalla on tärkeää, että työkuorma pysyy kohtuullisena. Jos työntekijöillä menee hyvin, se fiilis siirtyy asiakkaisiin ja näkyy lopulta myös asiakastyytyväisyydessä.
Tikkanen myöntää, että aina on parantamisen varaa.

– Kyllä meilläkin varsinkin kevät on kiireistä aikaa. Osa porukasta on varmasti sitä mieltä, että työtä on välillä liikaa.
Miten johtamista voisi Tikkasen mielestä kehittää edelleen?

– Omalla kohdallani se on palautteen antamisen ja läsnäolevan kuuntelun lisääminen entisestään, Tikkanen sanoo.

Isännöintialalla kahdenlaista johtamismallia

Johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta selvitti Kiinkon Kiinteistöliiketoiminnan johtaminen -koulutuksen lopputyönään sitä, millaista vastuullista johtamista isännöintialalla on, ja millaisia ovat käytännöt sen toteuttamiseksi. Tutkielma valmistui kesäkuussa 2022.

– Ensinnäkin yrityksen johdon pitää tehdä strateginen valinta, että halutaan olla hyvä työnantaja. Ja toiseksi on oikeasti mietittävä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

Hyvien käytäntöjen kehittäminen liittyy ennen kaikkea johtamiseen ja esimiestyöhön. Falck-Hvilsta­feldt havaitsi alan yrityksissä kaksi johtamismallia. Osassa johtaminen nähdään juridisena ja teknisenä tekemisenä.

– Lakisääteiset velvoitteet hoidetaan, mutta johtamiseen ei käytetä hirveästi aikaa. Toisessa mallissa vastuullinen johtaminen on strateginen valinta.

– Nämä ovat parempia työnantajayrityksiä. Johtamiselle varataan aika ja paikka, johtaminen nähdään työnä ja johdon osaamisen kehittämiseen panostetaan.

Falck-Hvilstafeldtin mukaan panostaminen hyvään johtamiseen kannattaa. Siten yritys saa parhaat osaajat ja saa myös pidettyä heistä kiinni.

Teksti: Janne Laitinen

Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen