Isännöinti kaipaa puolueetonta tietoa energiatehokkuuden parantamiseen liittyvissä kysymyksissä. Maalämpö kiinnostaa, mutta liikkeelle pääsee myös pienemmin askelin.
Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan vain 48 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Sen sijaan 30 prosenttia arvioi taloyhtiön valitsevan maalämmön.
Jos isännöitsijöiden arviot toteutuvat, kaukolämmössä olevien taloyhtiöiden määrä tulee putoamaan reippaasti. 77 prosenttia taloyhtiöistä lämpenee kaukolämmöllä, kerrostaloyhtiöistä jopa 86 prosenttia.
Isännöinti- ja laskentapalvelu ILP Oy:ssä työskentelevällä isännöitsijä Timo Salmisella on työpöydällään useamman taloyhtiön maalämpöselvityksiä. Yksi niistä on helsinkiläinen Asunto Oy Säästöranta.
Asunto Oy Säästörannan osalta energiatehokkuuteen liittyvät asiat nousivat keskusteluun kuntoarvion päivittämisen yhteydessä. Salminen ryhtyi selvittämään, onko maalämpö ylipäätään mahdollinen metrotunnelin läheisyydessä sijaitsevalle taloyhtiölle.
Kun Helsingin kaupunki näytti vihreää valoa, Salminen pyysi tarjouksen yhdeltä palveluntarjoajalta.
− Sitten otin aikalisän. Maalämpö on nyt kuuma peruna, siitä halutaan taloyhtiöissä lisää tietoa. Mutta kun palveluntarjoajilta pyytää tarjouksia, ne ovat hyvin erilaisia keskenään. Siksi niitä on vaikea vertailla, Salminen sanoo.
Helsingin kaupunki auttaa osaltaan selättämään haastetta tarjoamalla helsinkiläisille taloyhtiöille ja isännöitsijöille ilmaista insinööriapua energiaremonttien käynnistämiseen ja toteuttamiseen.
Neuvontaa ja tarjousten vertailua
Paineita energiatehokkuuden parantamiseen tulee niin valtiolta kuin taloyhtiön edustajilta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on yhteinen ja valtakunnallinen haaste, sillä asuminen aiheuttaa noin 30 prosenttia suomalaisten hiilijalanjäljestä.
Helsingin kaupunki pyrkii edistämään asiaa Energiarenessanssi-tiimin avulla. Se antaa henkilökohtaista neuvontaa Teamsin kautta tai kasvotusten.
− Autamme käymään läpi taloyhtiön tilannetta tai vertailemaan esimerkiksi maalämpötarjouksia. Meillä ei tehdä suunnittelutyötä tai energiaselvityksiä. Sen sijaan neuvomme, millainen selvitys kannattaa tilata ja mitä asioita siinä olisi hyvä käydä ilmi, hankkeen tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo.
Heikkilä ottaa esimerkiksi energiaselvityksen. On tärkeää, että se on laadittu juuri kuhunkin taloyhtiöön sopivaksi, siinä vertaillaan juuri tälle taloyhtiölle sopivia ratkaisuja ja selvityksestä käyvät ilmi kaikki oleelliset asiat.
− Eri vaihtoehtojen kannattavuutta on hyvä tarkastella esimerkiksi vastikevaikutuksen tai investoinnin tuoton kannalta. Oleellinen kysymys on myös se, nousevatko osakkaan kuukausittaiset kustannukset. Lisäksi pitää muistaa tarkastella koko järjestelmää, ei vain osia siitä.
Pitkäjänteisyyttä avustuspolitiikkaan
Timo Salminen hyödyntää kaupungin neuvontapalvelua parhaillaan kartoittaessaan seitsemän taloyhtiön energiansäästötoimenpiteitä. Kolmen yhtiön kohdalla harkitaan maalämpöön siirtymistä. Niiden osalta on edessä palveluntarjoajien kilpailutus.
− Energiarenessanssi-tiimillä on tekeillä tarjouspyyntömalli, jota pääsen hyödyntämään. Lisäksi kartoitamme, millaisia avustuksia asiakasyhtiöideni on mahdollista saada.
Noin 62 prosenttia Isännöintiliiton Energiabarometriin vastanneista kertoi, että kaipaa koulutusta juuri avustuksiin liittyen. Vastaajat kokivat, että energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys on merkittävä jarru päätöksenteolle taloyhtiöissä.
Isännöintiliitto onkin ehdottanut, että energia-avustus taloyhtiöille olisi mahdollinen koko asuntopoliittisen kehittämisohjelman ajaksi, eli vuosina 2021–2028.
ARAn energia-avustus on monelle tuttu, mutta silti Heikkilän tiimiltä kysytään siitä usein.
− Yhä monet taloyhtiöt, jotka pääsisivät helposti tuen piiriin, eivät ole siitä tietoisia. Esimerkiksi kaukolämpöön jossain vaiheessa siirtyneiden öljy- ja hiililämmitteisten talojen E-luku on laskenut jo rakentamisajankohdan jälkeen merkittävästi. Niiden osalta oikeus tukeen syntyy yleensä helposti, Heikkilä sanoo.
Ratkaisut taloyhtiökohtaisia
Vaikka maalämpöön siirtyminen on monelle taloyhtiölle järkevä tapa parantaa energiatehokkuutta, Heikkilä rohkaisee pohtimaan myös muita vaihtoehtoja.
− Usein ajatellaan, että jos maalämpö ei sovi, ei tehdä sitten mitään uudistuksia. Uskallan kuitenkin väittää, että joka taloyhtiöön löytyy joku isompi ratkaisu, Heikkilä sanoo.
Salmisen isännöimistä taloyhtiöistä suuri osa on valmistunut 1960-luvulla.
− Niissä on todella vähän talotekniikkaa, monessa ei ole edes koneellista ilmanvaihtoa. Patteriverkoston tasapainotuksilla ja termostaattien vaihdoilla olemme saaneet energianhukkaa kuriin, Salminen kertoo.
Niihin on haettu myös energia-avustusta. Sen sijaan energiahukan vähentämiseen tähtääviä julkisivuremontteja Salmisen yhtiöissä ei ole tehty.
− Avustuksen saaminen niihin on vaikeaa, sillä hyötysuhteen pitäisi parantua melko paljon.
84 prosenttia Energiabarometriin vastanneista koki, että energiatehokkuustoimenpiteitä jarruttaa jonkin verran tai merkittävästi vaikeus löytää puolueetonta tietoa. Sitä kaipaavat niin isännöitsijät kuin taloyhtiöt.
− Näen isona asiana sen, että Energiarenessanssi-tiimin edustaja osallistuu tarvittaessa myös hallituksen kokoukseen tai yhtiökokoukseen. Silloin saadaan puolueettoman asiantuntijan näkemys taloyhtiön tilanteeseen, Salminen sanoo.
Teksti Piia Kunnas, kuva Jarkko Mikkonen