Isännöintityö monipuolistuu ja muuttuu, mutta isännöinnin ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin, kertovat Isännöinnin ammattilaiset -tutkimus ja tuore toimialakatsaus.
Tuoreen Isännöinnin ammattilaiset -kyselytutkimuksen mukaan valtaosa alan ammattilaisista on tyytyväisiä työnsä sisältöön. Työssä pidetään erityisesti monipuolisuudesta, itsenäisyydestä sekä työyhteisöstä.
Työn monipuolisuus käy ilmi tarkasteltaessa isännöitsijöiden työajan jakautumista eri tehtäviin. Eniten aikaa isännöitsijät käyttävät kontakteihin asiakasyhtiöiden hallitusten, osakkaiden ja asukkaiden kanssa. Nämä tehtävät vievät työajasta kuitenkin vain 28 %, joten työpäivään mahtuu paljon muutakin. Esimerkiksi hallinnollisiin kokouksiin kuluu runsaasti aikaa (19 %), sillä ne vaativat osallistumisen lisäksi myös valmistelun ja pöytäkirjojen teon.
Ala kaipaa lisää uusia tekijöitä
Asunto-osakeyhtiöiden määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut, mikä johtuu pääasiassa uudistuotannon määrästä ja kaupungistumisesta. Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöitä on kaupparekisterissä 91 568.
– Vaikka asuinrakennusten uudistuotanto elää tällä hetkellä uusien aloitusten osalta jääkautta, ei tarve uusille asunnoille Suomen suurissa kasvavissa kaupungeissa ole katoamassa minnekään. Ennusteiden mukaan kaupungistuminen Suomessa jatkuu. Suuriin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen suuntaa uusia asukkaita niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Uusia isännöitäviä taloyhtiöitä syntyy jatkossakin, kommentoi Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
Myös isännöinnin parissa työskentelevät jakavat näkemyksen siitä, että töitä riittää jatkossakin. Isännöinnin ammattilaiset -tutkimuksen tuloksista selviää, että yli 90 % alan ammattilaisista pitää isännöintialan työllisyysnäkymiä hyvinä. Osuus on kasvanut vuoden 2020 tuloksista.
Yli 90 % alan ammattilaisista pitää isännöintialan työllisyysnäkymiä hyvinä.
– Erittäin hyvä työllisyysnäkymä kertoo tietenkin myös siitä, että alalle kaivataan uusia tekijöitä.
Nuoria kaivataan alalle lisää, koska moni on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Tällä hetkellä isännöinnin ammattilaiset ovat keskimäärin 50-vuotiaita ja joka neljäs on yli 57-vuotias.
Ansiotaso alalla vaihtelee riippuen työnkuvasta. Palkat ovat keskimäärin kuitenkin nousseet viime vuosien aikana. Isännöitsijän työtä tekevän mediaanivuosiansio on tällä hetkellä 49 800 euroa. Kuukausitasolla tämä tarkoittaa 4 150 euron tienestiä.
Tulevaisuuden isännöitsijöiltä tarvitaan uudenlaisia taitoja
Lähteet:
Isännöinnin ammattilaiset -tutkimus
Isännöintiliitto toteuttaa kolmen vuoden välein tutkimuksen, jossa selvitetään isännöintialan työaikaa, työn sisältöä, palkkatasoa ja alan työllisyysnäkymiä sekä työntekijöiden kokemuksia ammatistaan. Vuoden 2023 Isännöinnin ammattilaiset -tutkimuksen tulokset julkaistiin Isännöintipäivillä 27.9. Kyselyyn vastasi tänä vuonna 553 isännöintialalla työskentelevää henkilöä.
Toimialakatsaus
Isännöintialan toimialakatsaus tuo esiin keskeisiä perustietoja toimialasta ja sen tulevaisuuden suuntaviivoista. Lisäksi katsaus pureutuu isännöintialan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja tuo näkyväksi Isännöintiliiton vaikuttamistyötä ja tutkimusta. Ensimmäisen kerran toimialakatsaus julkaistiin vuonna 2022. Tämän vuoden tulokset julkaistiin Isännöintipäivillä 27.9.
Isännöinti tulee toimialana tulevaisuudessa eriytymään yhteiskunnan mukana. Eri puolilla Suomea tarvitaan jatkossa erityyppisiä isännöinnin työkalupakkeja. Kasvukeskuksissa täytyy keskittyä nykyistä enemmän monikielisen ja monikulttuurisen asumisen edistämiseen. Esimerkiksi Helsingissä tulee ennusteiden valossa olemaan yhä useampia taloyhtiöitä, joiden asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin Suomea. Tällöin taloyhtiön viestinnässä voidaan tarvita suomen lisäksi englantia ja esimerkiksi kuvitusta asukkaiden ohjeistamiseen ja arjen ristiriitojen ennaltaehkäisyyn.
Eri puolilla Suomea tarvitaan jatkossa erityyppisiä isännöinnin työkalupakkeja.
– Laadukkaan isännöinnin kilpailuvalttina tällaisissa taloyhtiöissä on tulevaisuudessa osata avoimin mielin palvella erikielisiä ja eritaustaisia asiakkaita heidän tarvitsemallaan tavalla, Rekonen sanoo.
Kaukana suurista kaupungeista sijaitsevilla muuttotappiopaikkakunnilla taloyhtiöiden väki puolestaan ikääntyy ja vähenee. Näillä alueilla on yhä enemmän taloyhtiöitä, joissa pitäisi suurten peruskorjausten sijasta pohtia koko yhtiön alasajoa. Syrjäseuduilla korostuvat myös vanhenevan väestön tarpeet: tuen tarve kotona asumiselle, kotihoidon ja esteettömyyden tarve.
– Muuttotappiopaikkakunnalla voi siis menestyä tulevaisuudessa sellainen isännöintiyritys, joka osaa palvella erityisen hyvin seniorien asumistarpeita ja hoitaa tarvittaessa myös taloyhtiön hallitun alasajon ja ohjaa osakkaat esimerkiksi yhteistyössä kunnan kanssa laadukkaan ARA-asumisen pariin, sanoo Rekonen.
Digitalisaatio ja uudet teknologiset ratkaisut vaikuttavat isännöintiin kaikkialla Suomessa. Tulevaisuudessa isännöintialallakin hyödynnetään nykyistä enemmän esimerkiksi tekoälyä, asiakaspalvelurobotiikkaa ja ohjelmia, joilla luoda ennustavaa raportointia johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Isännöinnin työtä asiantuntijana teknologia ei kuitenkaan korvaa. Taloyhtiöissä tarvitaan jatkossakin henkilöä johtamaan, viestimään, selvittelemään ja ennen kaikkea kohtaamaan ihmiset ihmisenä. Työssä menestyminen vaatii tulevaisuudessa kuitenkin taitoa hyödyntää uudenlaisia teknologisia ratkaisuja.
Kuten yhteiskunta laajemminkin, myös isännöintiala elää tällä hetkellä murroksessa. Uutta teknologiaa otetaan vauhdilla käyttöön ja taloyhtiöiden eriytyvät tarpeet tuovat jatkuvasti uusia pohdittavia kysymyksiä isännöintialan ammattilaisten ratkaistaviksi.
– Jos haastava ja monipuolinen asiantuntijatyö taloyhtiömaailmassa kiinnostaa, nyt on oivallinen hetki hypätä isännöinnin kelkkaan. Kuten yhteiskunta laajemminkin, myös isännöintiala elää tällä hetkellä murroksessa. Uutta teknologiaa otetaan vauhdilla käyttöön ja taloyhtiöiden eriytyvät tarpeet tuovat jatkuvasti uusia pohdittavia kysymyksiä isännöintialan ammattilaisten ratkaistaviksi. Samaan aikaan isännöinti kuitenkin tarjoaa ihmiselle varsin vakaan työpaikan. Isännöintiä tarvitaan jatkuvasti suhdannetilanteesta riippumatta, kommentoi Olli Rekonen.