Vaikuttamisen teemat Isännöintiliitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja osallistuu toimintaympäristön kehittämiseen monin eri tavoin. Vaikuttamalla isännöintiammattilaisten työtä ja asumista sivuaviin asioihin varmistamme, että lainsäädännössä muistetaan ottaa isännöinti huomioon kaikissa tarvittavissa paikoissa. Isännöinnillä on usein erittäin hyvä näkyvyys myös taloyhtiöiden toimintaan ja asumisen ilmiöihin laajemminkin. Vaikka vaikuttamisella ei aina saada aikaan juuri isännöitsijöiden ja Isännöintiliiton toiveiden mukaisia tuloksia, on tärkeää, että päättäjät tiedostavat päätösten vaikutukset isännöintiin. Isännöintiliiton keskeisimmät vaikuttamisen teemat viime vuosina: Asunto-osakeyhtiölain muutokset Huoneistotietojärjestelmän kehitys Energia- ja ilmastokysymykset Korjausrakentaminen ja sen tuet Alueiden eriytymisen ratkaisut Isännöinnin osaamisen kehittäminen Asunto-osakeyhtiölaki Asunto-osakeyhtiölaki on merkittävin isännöinnin arkeen vaikuttava laki. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on tullut voimaan 1.7.2010. Joukko pitkään valmisteltuja asunto-osakeyhtiölain muutoksia tuli voimaan 1.10.2026. Isännöintiliitto on halunnut vaikuttaa asunto-osakeyhtiölain muutoksiin siten, että isännöinnin työ ja taloyhtiön hallinnon hoitaminen ovat sujuvia ja niille on parhaat mahdolliset edellytykset. Lakimuutokset eivät saa hankaloittaa tai monimutkaistaa taloyhtiön hallinnon hoitamista, vaan niiden tulee tehdä siitä entistä selkeämpää ja joustavampaa. Asunto-osakeyhtiölakiin liittyvän vaikuttamistyön tavoitteina on esimerkiksi ollut helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista ja hallittua alasajoa sekä päivittää isännöintiä koskeva sääntely vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Osa tavoitteista on saavutettu, mutta isännöintiä koskeviin säännöksiin ei ole toistaiseksi tehty muutoksia. Isännöinnin laatu ja saatavuus vaikuttavat merkittävästi taloyhtiöiden toimintaan ja kiinteistöjen kunnossapitoon. Alan toimintaympäristöä ovat viime vuosina muuttaneet muun muassa huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto, alueellinen rakennemuutos, kustannusten nousu ja rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen. Isännöinti on laaja ja monimuotoinen ala, ja sitä koskevalla sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia. Siksi mahdollisia lakimuutoksia ja niiden tarvetta pitää selvittää perusteellisesti. (Asunto-osakeyhtiölakityöryhmän mietintö, oikeusministeriön julkaisu 2025:4) Isännöintiliiton tavoitteena onkin, että seuraavalla hallituskaudella käynnistetään hanke isännöintiä koskevan sääntelyn päivittämiseksi. Lue lisää asunto-osakeyhtiölaista Huoneistotietojärjestelmä Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittäminen on yksi Isännöintiliiton suurimmista vaikuttamisteemoista, sillä isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiöiden tiedon tuottajana ja ylläpitäjänä. Isännöintiliitto tekee edelleen aktiivisesti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa huoneistotietojärjestelmän kehittämiseksi. Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä, joka on otettu käyttöön vuonna 2019. Usean rekisterin muodostama kokonaisuus sisältää muun muassa asunto-osakkeita koskevat omistus-, rajoitus- ja panttaustiedot sekä osakkaiden yhteystiedot. Huoneistotietojärjestelmää on laajennettu vuosina 2025–2026 taloyhtiöiden teknisillä ja taloudellisilla tiedoilla. Ensimmäinen määräaika näiden tietojen ilmoittamiseen oli 30.6.2026, minkä jälkeen siirryttiin tietojen jatkuvaan ylläpitämiseen. Tietoja ilmoitetaan jatkossa järjestelmään vähintään kerran vuodessa. Huoneistotietojärjestelmän käyttöönotto kertoo koko alan murroksesta. Onnistuessaan järjestelmä lisää taloyhtiötiedon läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta, poistaa turhaa työtä ja avaa mahdollisuuksia uusille palveluille. Lue lisää huoneistotietojärjestelmästä Energia- ja ilmastokysymykset Ilmastonmuutoksen torjunta ja kasvavat energiatehokkuusvaatimukset lisäävät myös taloyhtiöiden velvoitteita. Isännöinnillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen asumisessa. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) hyväksyttiin EU:ssa keväällä 2024, ja sen kansallinen lainsäädäntötyö on edelleen käynnissä syksyllä 2026. Isännöintiliitto on osallistunut EU-tasolla direktiiviin liittyvään vaikuttamistyöhön eurooppalaisen kattojärjestönsä CEPI:n kautta. Kansallisesti Isännöintiliitto on ollut mukana muutosten valmistelun seurantaryhmissä. Isännöintiliitto on pitänyt esillä sitä, että direktiivin kirjausten on mahdollistettava mahdollisimman laaja kansallinen liikkumavara ja otettava huomioon Suomen erityispiirteet. Lisäksi Isännöintiliitto on tuonut esiin vihreän siirtymän edellyttämien investointien rahoitushaasteita etenkin taantuvilla alueilla. Lue lisää rakennusten energiatehokkuudesta. Lue lisää energiakysymyksistä Mapista. Korjausrakentaminen ja sen tuet Isännöintiliiton tavoitteena on varmistaa, että välttämättömät korjaushankkeet eivät jää taloyhtiöissä tekemättä eikä korjausvelka kasva rahoitushaasteiden takia. Korjausten lykkääminen ja tekemättä jättäminen kasvattavat tulevaisuuden kustannuksia, heikentävät asuntojen arvoa ja asumisturvallisuutta, lisäävät alueiden eriytymistä sekä hidastavat osaltaan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Isännöintiliitto pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että perusparannusten takauslainajärjestelmä uudistetaan nykyistä toimivammaksi. Lisäksi kotitalousvähennys tulisi laajentaa koskemaan myös taloyhtiöiden remontteja ja siten vauhdittaa talouskasvua, työllisyyttä ja vihreää siirtymää. Alueiden eriytymisen ratkaisut Alueiden eriytyminen on iso haaste taloyhtiöille. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat merkittäviä asumiseen vaikuttavia trendejä. Taantuvilla paikkakunnilla taloyhtiöiden vakuusarvot eivät aina riitä tarvittavan rahoituksen saamiseen edes välttämättömiä korjauksia varten. Isännöinti muuttuu erilaisten alueiden mukana ja erilaiset kiinteistöt vaativat erilaisia ratkaisuja. Tulevana vuosikymmenenä näemme energiaomavaraisia kiinteistöjä, mutta myös sen, miten entistä useampi kiinteistö ja taloyhtiö on ”saattohoitoisännöinnin” tarpeessa. Erityisesti väestöä menettävillä alueilla on entistä useammin edessä myös kiinteistön purkaminen. Isännöintiliitto on ajanut asunto-osakeyhtiöiden takauslainajärjestelmän uudistamista, jotta taloyhtiöille tulisi enemmän liikkumavaraa rahoituksen järjestämiseen. Pidemmällä aikajänteellä tämä tarkoittaisi sitä, että rahoitusvaikeuksista kärsivät mutta elinkelpoisilla alueilla sijaitsevat taloyhtiöt pystyisivät toteuttamaan ainakin ylläpitokorjaukset, jolloin rakennukset säilyisivät asumiskelpoisina. Lisäksi tarvitaan välineitä taloyhtiöiden hallittuun alasajoon ja rakennusten purkamiseen, kun rakennukset saavuttavat elinkaarensa pään eikä niille ole enää vastaavaa käyttöä. Isännöinnin osaamisen kehittäminen: Isännöintialalle ammattikorkeakoulututkinto Isännöinnin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Väestörakenteen moninainen muutos, ikääntyminen, monikulttuurisuus ja monikielisyys, teknologinen kehitys ja digitalisaatio haastavat isännöintialaa. Isännöitsijä hallinnoi keskimäärin 100 miljoonan euron asuntovarallisuutta. Isännöitsijän tehtävän hoitamiseen liittyvät osaamisvaatimukset- ja vastuut kasvavat. Isännöinti on monipuolisten koulutustaustojen ja alan vaihtajien ala, jolle ei ole olemassa perustutkintoa. Isännöintialan koulutuspolkua pitää kehittää alan koulutustason syventämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Isännöintiliiton tavoitteena on saada alalle ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Se syventäisi isännöintialan monipuolista osaamista ja vahvistaisi luottamusta alaan. Lue lisää: Tärkeä askel isännöinnin koulutuspolun kehittämisessä on ollut Isännöinnin korkeakouludiplomi -koulutuskokonaisuuden käynnistyminen.
