Korkein hallinto-oikeus linjasi ratkaisussaan, että kaupungilla oli oikeus velvoittaa lopettamaan asuinhuoneistojen käyttö majoitustiloina. Kysymys oli kerrostalosta, joka sijaitsee asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueella. Huoneistoja käytettiin kuitenkin majoitusliiketoimintaan ja toiminnan vaikutukset poikkesivat asuinkerrostaloasumisesta, joten kaupungilla oli oikeus puuttua toimintaan ja kieltää sen harjoittaminen.
Keskeistä on siis se, onko vuokraustoiminta tyypillistä asuinalueelle ja millaiset konkreettiset vaikutukset toiminnalla kulloisessakin yksittäistapauksessa on.
− KHO:n ratkaisuissa ei käsitelty asiaa asunto-osakeyhtiölain käyttötarkoituksen vastaisen käytön ja hallintaanottoperusteiden näkökulmasta, vaan nimenomaan vain maankäyttö- ja rakennuslain kannalta. Tämän perusteella ei tullut selvää vastausta siihen, miten esimerkiksi yhden asunnon lyhytaikaista vuokrausta arvioidaan. Tilanteita joudutaan tarkastelemaan tapauskohtaisesti, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama sanoo.
Jos asunnon vuokrauskäyttö ei vastaa kaavan ja rakennusluvan käyttötarkoitusta ja taloyhtiö haluaa puuttua toimintaan, kaupungin tai kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle voi tehdä toimenpidepyynnön.
Viranomainen selvittää vuokraustoiminnan laatua ja laajuutta yksityiskohtaisemmin. Toiminta voidaan tarvittaessa kieltää ja sen tehosteeksi asettaa uhkasakko.