Kuntaliitto ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto työstävät parhaillaan hanketta, jossa luodaan valtakunnallisia toimintamalleja paloriskiasumiseen puuttumiseen. Syksyllä 2018 käynnistyy maakunnallisten seminaarien kierros. Tarkoituksena on luoda alueellisia yhteistyöverkostoja ja kouluttaa eri osapuolia toimintamalliin, jolla paloriskiasumiseen puuttumisesta tehdään luonteva osa toimintaa.
Tavoitteena pitkällä aikavälillä on paloriskiasumisen väheneminen
Paloriski-ilmoitukset ja viranomaisyhteistyön kehittäminen -hankkeen tarkoitus on saada pelastusviranomaiset verkostoitumaan niihin viranomaisiin ja toimijoihin, jotka työssään kohtaavat paloriskiasukkaita ja havaitsevat tilanteita, joissa ennalta ehkäisyllä kyettäisiin nostamaan turvallisuustasoa ja jopa ehkäisemään palokuolemia. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta ilmiöstä, kehittää osaamista ja yhteistyötä sekä yhtenäistää toimintatapoja.
Hankkeen taustalla on nykyinen pelastuslaki. Laki edellyttää tarpeellisia tahoja tekemään salassapitosäännösten estämättä pelastusviranomaiselle ilmoituksen, jos he virkatehtävissä tai muutoin saavat tietoonsa ilmeisen palo- tai onnettomuusriskin asunnossa, rakennuksessa tai muussa kohteessa. Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus koskee isännöitsijöistä ja kiinteistönhoitajista vain niitä, jotka ovat kunnan tai julkisyhteisön palveluksessa. Paloriskien käsittely liittyy isännöitsijöiden työhön, koska hyvin usein on tarpeen ottaa kiinteistön omistaja tai omistajan edustaja mukaan asian ratkomiseen.
Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus koskee isännöitsijöistä ja kiinteistönhoitajista vain niitä, jotka ovat kunnan tai julkisyhteisön palveluksessa.
Paloturvattomien kotien asukkaat usein moniongelmaisia
Paloriskiasunnossa saattaa olla vakavia puutteita esimerkiksi poistumisturvallisuudessa (kulkeminen asunnossa on estynyt tai vaikeutunut esim. suuren tavaramäärän vuoksi), asukkaan oma toiminta saattaa aiheuttaa palovaaraa (vuoteessa tupakointi, huolimaton tulenkäyttö), lieden käyttöön saattaa liittyä ongelmia (lieden päällä tavaraa, valvomaton ruuanlaitto), asunnossa saattaa olla palamisjälkiä kertomassa läheltä piti -tilanteista tai jopa toistuvia palon alkuja. Paloriskiasunnossa voi olla myös saunan riskikäyttöä (saunaa pidetään varastona) tai asunnossa saattaa olla vaarallisia sähkövirityksiä tai lämmityslaitteita.
Tällä hetkellä suurin osa paloriski-ilmoituksista tulee kotihoidon työntekijöiltä, sosiaalityöntekijöiltä sekä ensihoitajilta, jotka havaitsevat asiakkaansa kotona kohonneen paloriskin. Hyvin usein asukkaan elämäntilanteeseen liittyy myös syrjäytyminen, korkea ikä, rajoitteet toimintakyvyssä, muistisairaus, runsas päihteiden käyttö, vahva lääkitys, mielenterveysongelmat tai maahanmuuttajataustasta johtuvat kulttuurierot.
Isännöitsijä keskeisessä roolissa palotarkastuskäynneillä
Pelastusviranomaisille tulevat paloriski-ilmoitukset aiheuttavat yleensä tarpeen palotarkastuskäynnille, jossa isännöitsijät ovat keskeisessä roolissa yhteistyötahoina ja kiinteistön omistajien edustajina. Saumaton yhteistyö eri osapuolten ja viranomaisten välillä on avainasemassa, jotta paloriskiasukkaan tilanne saadaan kokonaisvaltaisesti kartoitettua ja löydettyä oikeat ratkaisuvaihtoehdot. Usein vaaditaan moniviranomaisyhteistyötä mm. pelastusviranomaisen ja sosiaaliviranomaisen välillä, koska monesti paloriskiasumiseen liittyy myös hyvin monisyisiä sosiaalisia ongelmia.
Heräsikö sinulla ajatuksia?
Mikäli sinulla on ajatuksia siitä, kuinka yhteistyötä pelastusviranomaisten ja isännöitsijöiden välillä voitaisiin kehittää juuri paloriskiasuntojen osalta tai haluat jakaa kokemuksia omasta työstäsi, jossa olet kohdannut paloriskiasunnon, voit ottaa yhteyttä Suomen Kuntaliitto ry:n projektipäällikkö Nina Söderholmiin.
Aiheesta järjestettävien seminaarien paikkakunnat ja ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.