Isännöintialan Vuoden työpaikassa on panostettu johtamiseen, kehitetty prosesseja ja toimintatapoja sekä keskusteltu paljon yhdessä.
Isännöintipäivillä palkittiin ensimmäistä kertaa isännöintialan Vuoden työpaikka. Voiton vei Nurmijärven Kodit, jossa on panostettu jo vuosia prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen. Palkintoperusteluissa kiiteltiin johdon sitoutumista työhyvinvoinnin edistämiseen, yrityksen selkeää suuntaa ja kirkkaita tavoitteita, yhteishenkeen panostamista sekä työntekijöille tarjolla olevaa tukea.
Vuoden työpaikka -voittaja valitaan Isännöintiliiton tarjoaman henkilöstökokemuskyselyn tulosten ja hakulomakkeen vastausten perusteella. Kysely on maksutta Isännöintiliiton jäsenyritysten käytössä. Nurmijärven Kodit hyödynsi kyselyä ensimmäistä kertaa.
− Olemme tehneet lyhyitä, pulssimaisia kyselyitä neljä kertaa vuodessa. Nyt saimme ensimmäistä kertaa kattavamman raportin. Kiinnitin huomiota siihen, että ihmiset olivat kirjoittaneet paljon avovastauksia. Se oli antoisaa, ja saimme niistä paljon irti, Nurmijärven Kotien toimitusjohtaja Marjut Sandsjoe kertoo.
Sandsjoe toteaa, että yksi työtyytyväisyyttä eniten parantaneista uudistuksista on ollut tiimiorganisaation perustaminen ja tiiminvetäjien nimeäminen muutama vuosi sitten.
− Sen myötä työntekijöiden NPS-luku kääntyi nousuun. Ihmiset kokevat saavansa tukea ja turvaa, kun ympärillä on samaan asiaan keskittyviä ihmisiä. Haasteeksi tulee sitten tietysti se, miten yhteistyö tiimien välillä toimii. Sitä olemme kehittäneet ryhmätyönohjauksen avulla, Sandsjoe kertoo.
Tiiminvetäjät keksivät ottaa käyttöön ratkaisutyöpajat.
Kun Nurmijärven Kodeilla otettiin käyttöön uusia järjestelmiä, samalla mietittiin niihin liittyvät prosessit ja toimintatavat. Koska kehittämistyö ei ole koskaan valmis, tiiminvetäjät keksivät ottaa käyttöön ratkaisutyöpajat, joissa prosesseja kehitetään edelleen. Tiimit ovat kokoontuneet pohtimaan esimerkiksi häätöprosessin hoitamista.
Nurmijärven Kodeilla on määritelty arvot, panostettu johtamiseen ja sovittu palautteen antamiseen liittyvät toimintatavat. Hyvän työilmapiirin eteen on tehty töitä määrätietoisesti.
− Meillä on tietysti myös tyky-päiviä, mutta yhteinen kiva ei yksin ole ratkaisu yhteishengen luomiseen. Yhteishenki muodostuu siitä, että tehdään töitä yhdessä. Olemme työstäneet yhdessä monia asioita, myös hankalia tilanteita. Ongelmia ei lakaista maton alle. Pyrimme siihen, että henkilöstö tietää myös hankalien asioiden suhteen missä mennään.
Yhteishenki muodostuu siitä, että tehdään töitä yhdessä.
Avoimuuden vaikutukset näkyvät myös henkilöstökokemuskyselyn tuloksissa, joista kuultaa palkintoperusteluiden mukaan psykologinen turvallisuus.
Sandsjoe kertoo, että vaikka kyselyn tulokset olivat hyviä ja toivat Vuoden työpaikka -voiton, kyselyn perusteella löytyi myös parannettavaa. Kysely antoi kimmokkeen keskustella henkilöstön kanssa esimerkiksi tiedonkulkuun ja resurssien riittävyyteen liittyvistä asioista.
− Kävimme läpi esimerkiksi sitä, missä kohdissa meillä on resurssien suhteen pullonkauloja. Kävi ilmi, että niiden taustalla on ollut lomia ja poissaoloja. Kysely antoi meille eväitä käydä keskusteluja henkilöstön kanssa. Tulemme tekemään henkilöstökokemuskyselyn jatkossa vuosittain.