Kosteudenhallintaselvitys on laadittava kaikille lupaa edellyttäville rakennushankkeille 1.1.2018 alkaen, määrää uusi Ympäristöministeriön hyväksymä asetus.
Kosteudenhallintaselvityksessä on arvioitava koko hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunniteltava toimet niiden torjumiseksi. Selvityksessä on kerrottava myös se, miten rakennusaineita, -tuotteita ja -osia suojataan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.
Rakennushankkeen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa on myös nimettävä henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa. Kosteudenhallinnasta voi vastata esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.
Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä sovelletaan myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita. Vaadittavan kosteudenhallintaselvityksen laajuus riippuu rakennushankkeesta, joten selvitys on erilainen erityyppisissä rakennushankkeissa.
“Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Uusi asetus noudattaa pitkälti nykyisiä määräyksiä (Rakentamismääräyskokoelman osa C2, 1998), jotka asetus korvaa. Asetuksessa on kuitenkin tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä, jotka ohjaavat kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen.
Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin asetuksen tueksi annettavat ohjeet.