Monet häädöt olisivat estettävissä varhaisella puuttumisella ja tukemalla haastavassa elämäntilanteessa olevaa vuokralaista. Isännöitsijöille on tarjolla koulutusta ja oppaita asukkaiden kohtaamiseen ja tukemiseen.
Häädöt ovat harmillisen itsepintainen ongelma etenkin vuokrataloyhtiöissä. Vuokranantajalle häätö aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoa, mutta vuokralaiselle se saattaa merkitä lopullista elämänhallinnan menetystä.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n Stop häädöille -hankkeen hankekoordinaattori Katri Paakkanen uskoo, että merkittävä osa asukkaiden ongelmista on ratkaistavissa varhaisella puuttumisella. Erityisen hyvin se puree vuokranmaksuun liittyviin haasteisiin, jotka ovat useimpien häätöjen taustalla.
– 89 prosenttia häädöistä johtuu vuokranmaksuongelmista. Taustalla voi olla esimerkiksi pienituloisuutta, työttömyyttä ja peliongelmia. On tärkeää, että asukkaaseen ollaan yhteydessä heti ensimmäisen vuokrarästin jälkeen. Jos vuokrataloyhtiö on ulkoistanut vuokravalvonnan, on perintätoimiston kanssa tärkeä sopia tarkasti vuokrarästeihin reagoimisesta, Paakkanen sanoo.
Hän opastaa kontaktoimaan asukasta sen kanavan kautta, jolla tämän tavoittaa helpoiten. Jollekin sähköposti tai tekstiviesti voi olla luontevin yhteydenpitokanava. Toisen tavoittaa paremmin puhelinsoitolla tai kotiovella vierailemalla.
– Usein sähköpostin lähettäminen on paras tapa lähteä liikkeelle. Vaikean asian ilmaiseminen viestissä on helpompaa, ja toisaalta vuokralainen voi lukea viestin itselleen parhaana ajankohtana. Henkilölle, joka osaa huonosti suomea, voi ääniviesti toimia parhaiten.
Tue ja rohkaise, älä syyllistä
Talousvaikeuksiin joutunut kokee usein syvää häpeää tilanteestaan. Paakkanen kehottaakin lähestymään vuokralaista hienotunteisesti ja arvostaen. Ongelmasta tulee kuitenkin pyrkiä puhumaan suoraan ja kiertelemättä.
– Liikkeelle voi lähteä kyselemällä asukkaan vointia. Näin luodaan hyvä keskusteluyhteys. Vasta tämän jälkeen siirrytään itse asiaan ja kerrotaan, millainen muutos on tarpeen. Syyttelyn sijaan on tärkeä ymmärtää asukasta ja luoda toivoa vaikeaankin tilanteeseen, Paakkanen opastaa.
Parhaassa tapauksessa vuokranmaksuun tai häiriökäyttäytymiseen liittyvä ongelma voi ratketa yhdellä tai kahdella keskustelulla. Haastavimmissa tilanteissa asukas voi olla tarpeen ohjata sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Jos asukas kärsii keräilypakosta ja hänen asuntonsa aiheuttaa paloturvallisuusriskin, on hyvä olla yhteydessä paikalliseen palotarkastajaan.
Parhaassa tapauksessa vuokranmaksuun tai häiriökäyttäytymiseen liittyvä ongelma voi ratketa yhdellä tai kahdella keskustelulla.
– Vaikeassa tilanteessa asukkaasta voi tehdä huoli-ilmoituksen sosiaalitoimeen tai soittaa sosiaalitoimen kriisipäivystykseen. Jos taloudessa on alaikäisiä, lastensuojeluilmoitus on syytä tehdä matalalla kynnyksellä, Paakkanen sanoo.
Paakkasen koordinoimassa Stop häädöille -hankkeessa (2023–2025) kehitetään isännöintialan ammattilaisille suunnattuja koulutuksia. Niissä opetetaan häätöriskien tunnistamista ja perehdytetään osallistujia hyödyntämään moniammatillisia verkostoja häätöjen vähentämisen tukena.
– Hankkeemme järjestää maksuttomia ja valtakunnallisia Voiko häätöjä ennaltaehkäistä? -koulutuksia. Muutaman tunnin koulutuksen ohella osallistujat saavat kattavan lukupaketin, johon on koottu muun muassa sosiaalitoimen yhteystietoja. Oman koulutusaineistomme lisäksi suosittelisin isännöitsijöille tutustumista Aran julkaisemaan sähköiseen asumissosiaalisen työn oppaaseen sekä Ehyt ry:n Ota puheeksi -kortteihin, Paakkanen sanoo.
Pietarsaaressa onnistuttiin häätöjen vähentämisessä
Pietarsaaren kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö Ebba Kiinteistö tarjoaa hyvän esimerkin siitä, mitä varhaisella puuttumisella ja asukkaan tukemisella voi saada aikaan.
Ebbassa on kehitetty varhaisen puuttumisen mallia vuodesta 2020 lähtien. Samana vuonna yritys palkkasi yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin kanssa myös asumisneuvojan tukemaan isännöitsijän työtä sekä vaikeassa elämäntilanteessa olevia asukkaita. Uuden mallin käyttöönoton myötä vuotuisten häätöjen määrä on pudonnut 20–30 kappaleesta lähelle nollaa. Esimerkiksi viime vuonna häätöjä jouduttiin tekemään yksi.
Vuotuisten häätöjen määrä on pudonnut 20–30 kappaleesta lähelle nollaa.
– Käyn isännöitsijän kanssa vuokrasaatavat kuukausittain läpi ja olen asiakkaaseen yhteydessä usein jo ensimmäisen vuokran myöhästyttyä. Näin vuokravelka ei ennätä kasvaa isoksi ja maksusuunnitelma on mahdollista laatia asiakkaan kannalta realistiseksi, asumisneuvoja Satu Benssammoude kuvailee Ebban tapaa toimia.
Hänen mielestään asukasneuvonnan onnistuminen on pitkälti kiinni asukkaan oikeanlaisesta kohtaamisesta ja palveluiden tarkasta räätälöinnistä.
– Monesti jo keskustelemisella on iso merkitys vaikeassa tilanteessa olevalla asiakkaalle. Keskustelu auttaa minua myös varmistamaan, että asiakkaalla on käytössään kaikki hänelle kuuluvat Kelan etuudet sekä hänen tarvitsemansa tuki- ja ohjauspalvelut, esimerkiksi aikuis-, perhesosiaalityö-, mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelut, Benssammoude sanoo.
Lisätietoja Voiko häätöjä ennaltaehkäistä? -koulutuksista voi tiedustella Stop häädöille -hankkeen hankepäällikkö Vlada Petrovskajalta, vlada.petrovskaja@vvary.fi.
Teksti: Tuomas Lehtonen
Kuva: Outi Kainiemi