Energiaremonttien rahoittaminen tulee olemaan iso kysymys taloyhtiöille tulevina vuosina. Isännöintiliitto kantaa huolta remonttien rahoituksesta erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan sekä vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia että valtion takausjärjestelmän uudistamista.
Eduskunta hyväksyi tällä viikolla muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Lakimuutos laajentaa osakkaan muutostyöoikeutta yhtiön tiloihin ja helpottaa yhtiön päätöksentekoa hankkeissa, joilla parannetaan asumisen kestävyyttä.
Isännöintiliitto kannattaa esitystä valtioneuvoston asetukseksi energia-avustuksista vuosille 2023–2024. Energia-avustus on instrumenttina monella tapaa toimiva ja kannustaa taloyhtiöitä tekemään tarvittavia muutoksia energiatehokkuuteen. Siinä on kuitenkin muutama tärkeä kehittämisen paikka: avustukseen varattujen määrärahojen riittävyys sekä kiinteistön lämmitysmuodon huomioiminen. Lisäksi energiatodistuksia, joihin avustukset pitkälti perustuvat, tulee kehittää vastaamaan kiristyvää EU-sääntelyä.
Uusi ilmastoselvitys vaaditaan esityksen mukaan uusilta ja laajamittaisilta korjaushankkeilta. Lausunnossaan ilmastoselvityksestä Isännöintiliitto ottaa kantaa asioihin, jotka on huomioitava, jotta ilmastoselvityksen tuottaminen sujuisi vaivattomasti. Isännöintiliitto kiinnittää huomiota erityisesti ilmastoselvityksen ja energiatodistusten yhteensopivuuteen sekä tietojärjestelmien yhteensopivuuteen, jotta huoneistotietojärjestelmä toimisi taloyhtiön tietojen kotipaikkana myös ilmastoselvityksen osalta. Lausunto on annettu 11.11.2022.
Miten me selviämme tulevan talven energianhinnoista? Riittävätkö rahat tulevaisuudessa? Ovatko energiaratkaisumme sellaisia, että ne ovat energian hinnan kohotessa ja ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa kestäviä? Entä hellekesien...
Käynnissä oleva energiamurros koskee suomalaisia taloyhtiöitä laajalti. Isännöintiliitto on huolissaan taloyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta tarvittaville energiaremonteille ja perusparannuksille.
Strategiassa tulisi vielä nykyistä enemmän painottaa olemassa olevassa rakennuskannassa tehtävien energiatehokkuustoimien ja -remonttien merkitystä. Ilman mittavia energiatehokkuustoimia ja -remontteja olemassa olevassa rakennuskannassa asumisen sektorilla on mahdotonta päästä hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Asuntokanta uudistuu noin 1-2% vuosivauhdilla, joten pelkästään energiatehokkaalla uudisrakentamisella tavoitteisiin ei päästä.
Hiilijalanjäljen pienentämisessä olemassa olevassa rakennuskannassa tärkeää on valtion pitkäjänteinen tuki energiaremonteille, rahoituksen saatavuuden varmistaminen sekä ARA-tukien, valtion takausjärjestelmän uusimisen että pankkien vihreän lainoituksen avulla sekä matala kynnys hankkeiden toteuttamiselle eli hyvät tuki- ja neuvontapalvelut sekä materiaalit. Alan koulutuspohjan parantaminen, eli vastuullisuus- ja energiatehokkuusteemojen nostaminen kiinteistöalan ammattilaisten kouluttamisessa, luovat myös pohjaa vihreälle siirtymälle.
Reilu neljännes keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta. Miten kerrostalossa asuva ihminen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?