Hallitusohjelmatavoitteet 2027-2031

Isännöintiliitto on nostanut hallitusohjelmatavoitteisiinsa vuosille 2027–2031 nämä neljä teemaa: isännöintialan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen mahdollistaminen, turvallisen ja terveellisen asumisen edistäminen, isännöinnin toimintamahdollisuuksien parantaminen asunto-osakeyhtiölain muutoksilla sekä taloyhtiöiden perusparannushankkeiden tukeminen.

Alla on esitelty Isännöintiliiton tavoitteet hallitusohjelmaan vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitteilla edistetään lähes kolmen miljoonan suomalaisen hyvää asumista ja kotien arvon säilymistä.

Isännöintiliiton tavoitteet hallitusohjelmaan vaalikaudelle 2027-2031

1. Osaava isännöinti tuo vakaata arkea asukkaille. Isännöintiä ja osaamista kehitetään huomioimaan asukkaiden muuttuvat asumisen tarpeet.

Isännöinnin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Väestörakenteen moninainen muutos, monikulttuurisuus ja monikielisyys, teknologinen kehitys ja digitalisaatio sekä alueellinen eriytyminen haastavat isännöintialaa. Isännöitsijä hallinnoi keskimäärin 100 miljoonan euron asuntovarallisuutta. Isännöitsijän tehtävän hoitamiseen liittyvät osaamisvaatimukset kasvavat. Isännöinti on työtä, jossa vastuuta asiakkaista hoidetaan yrityksenä. Isännöinti on monipuolisten koulutustaustojen ja alan vaihtajien ala, jolle ei ole olemassa perustutkintoa. Isännöintialan koulutuspolkua pitää kehittää. 

• Vahvistetaan isännöintialan monipuolista osaamista ja houkuttelevuutta. Luodaan ammattikorkeakoulutasoinen isännöintialan tutkinto.  
• Parannetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusta huomioimaan toimialat, joille voi kouluttautua vasta aikuisina. 
• Luodaan lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle uusi tuki tai tuetaan alan vaihtamisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia siten, että tehdään kouluttautumisen kustannuksista verovähennyskelpoisia muiden tulonhankkimiskulujen tavoin. 

2. Turvallinen ja terveellinen asuminen on asukkaan oikeus. Taloyhtiölle tarvitaan vahvemmat keinot puuttua häiriötilanteisiin ja tupakointiin.

Isännöinnin teknisten ja hallinnollisten tehtävien ohella sosiaalisen isännöinnin merkitys kasvaa. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan kohdistuneet säästöt heijastuvat aiempaa enemmän myös isännöintiin mm. ikääntyvien, muistisairaiden ja päihdeongelmaisten asukkaiden avun tarpeen ja neuvonnan kasvuna. Asukkaiden ja naapureiden yhteydenotot näiden osalta ovat lisääntyneet, mikä lisää erilaisten selvitysten tekemistä ja tuo siten isännöintiin lisätyötä ja kuormitusta.  

Myös lyhytaikaiseen vuokraukseen tarvitaan selkeää sääntelyä ja valvontaa vaihtuvien asukkaiden aiheuttamien järjestys- ja meluhäiriöihin sekä vahinkoihin puuttumiseksi. Asumisrauhaan kuuluu oikeus myös terveelliseen asuinympäristöön. Tupakointia ei ole kielletty tasapuolisesti kaikissa taloyhtiöissä asumismuodosta riippumatta. Asukkaat ovat siten taloyhtiössä eriarvoisessa asemassa.  

• Säädetään tupakkalaissa tupakointikielto kaikkiin taloyhtiöihin. 
• Perustetaan rekisteri lyhytaikaista vuokrausta harjoittavista toimijoista työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen toiminnan valvonnan parantamiseksi.  
• Häätöjen käsittelyaikoja lyhennetään.  
• Hyvinvointialueilla tuetaan ikääntyvien ja muistisairaiden asukkaiden turvalaitteiden hankkimista, jotta asuminen on turvallista kaikille. Palveluiden riittävyys ja saatavuus varmistetaan hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä palveluita sekä järjestöjen tuottamia palveluita.

3. Laadukas isännöinti huolehtii taloyhtiöstä kestävästi. Isännöinnin toimintamahdollisuuksia parannetaan täsmentämällä isännöinnin pätevyysvaatimuksia, isännöitsijän tehtäviä ja vahingonkorvausvastuuta asunto-osakeyhtiölaissa. 

Asunto-osakeyhtiölaki on isännöintiä keskeisesti sääntelevä laki. Kuluvalla hallituskaudella lakia on päivitetty mutta siihen jäi vielä parannettavaa. Lain tulee mahdollistaa nykyistä joustavammin taloyhtiöiden tarpeisiin sopivasta isännöinnistä sopiminen sekä uudistaa isännöitsijän vahingonkorvausvastuuta siten, että työntekijänä toimivan isännöitsijän sijaan vastuu on isännöintiyrityksellä. Taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua vakaviin häiriöihin on vahvistettava mahdollistamalla tarvittavien tietojen saaminen poliisikäynneistä. Samalla isännöintialaan kohdistuvaa digitalisaatiosääntelyä on tarkasteltava kokonaisuutena niin, että velvoitteet, vastuut, kustannukset ja tiedonhallinta muodostavat selkeän ja yhteentoimivan kokonaisuuden. Huoneistotietojärjestelmän ylläpito ja jatkokehittäminen on turvattava myös tulevalla hallituskaudella. 

• Määritellään lakisääteisen isännöinnin tehtävät nykyistä tarkemmin ja selkeytetään isännöitsijän vahingonkorvausvastuun rajoja. Isännöinnin pitää voida räätälöidä palveluiden sisältö vastaamaan paremmin taloyhtiöiden tarpeita.  
• Asunto-osakeyhtiölakiin lisätään kirjaus ammatti-isännöinnille noudattaa toiminnassaan alan eettisiä ohjeita. 
• Säädetään asunto-osakeyhtiöille ja vuokranantajille mahdollisuus saada tieto häiriöihin liittyvistä poliisikäynneistä ja tiedonantojen mahdollistaminen sähköisesti.  
• Nostetaan asuintalovarauksen enimmäismäärää asuinrakennuksen pinta-alan neliömetriä kohden taloyhtiöiden taloussuunnittelun välineiden parantamiseksi ja korjausrakentamiseen varautumiseksi. 
• Asunto-osakeyhtiön osakkaiden maksukyvyttömyyteen on löydettävä ratkaisuja. Selvitetään taloyhtiön mahdollisuutta omien osakkeiden pakkolunastamiseen.   
• Taloyhtiöllä on oikeus pankkitiliin yhtiön talouden hoitamiseksi. Varmistetaan taloyhtiöille peruspankkipalvelut. 
• Huoneistotietojärjestelmän ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen on varattava riittävästi resursseja. Huoneistotietojärjestelmän datan tulee olla anonymisoituna laajasti hyödynnettävissä. 
• Valtion sisäistä koordinaatiota on vahvistettava siten, että kertaalleen huoneistotietojärjestelmään viety tieto välittyy tarvittaessa myös muihin järjestelmiin. Isännöinnille ei saa syntyä tarpeetonta hallinnollista taakkaa eikä taloyhtiöille kustannusten nousua.  

4. Taloyhtiöiden perusparannushankkeet turvaavat asuntojen arvon säilymistä. Varmistetaan taloyhtiöille riittävät resurssit korjausrakentamiseen.

Suomen asuntokanta ikääntyy nopeasti. Erityisesti 1960-1980 -luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä on paljon korjausvelkaa. Yli kolmannes isännöitsijöistä näkee, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä korjauksia on tehty liian vähän. Korjaushankkeita on taloudellisista syistä lykätty, peruttu tai tehty pienempänä kuin alun perin suunniteltiin. Ongelmat korostuvat taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla. Korjausrakentamista on vauhditettava. Asunnoissa kiinni oleva kotitalouksien varallisuus on kansantaloudellisesti merkittävä. Korjausten lykkääntyminen kasvattaa kustannuksia tulevaisuudessa, heikentää asuntojen arvoa ja asumisturvallisuutta, lisää alueellista ja kaupunkien asuinalueiden eriytymistä sekä hidastaa osaltaan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista.

• Tuetaan taloyhtiöiden korjausrakentamista laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan taloyhtiöitä. Samalla vauhditetaan talouskasvua, työllisyyttä ja vihreää siirtymää.  
• Uudistetaan asunto-osakeyhtiöiden takauslainajärjestelmää nykyistä toimivammaksi siten, että taloyhtiön takausmaksuprosenttia pienennetään ja takauksen voimassaoloaikaa pidennetään. Varmistetaan taloyhtiölle rahoituksen saaminen korjausrakentamisen edistämiseksi.  
• Selvitetään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) tarjoaman purkuavustuksen laajentamista myös taloyhtiöille. 

Isännöintiala ja taloyhtiöt Suomessa

• Isännöitsijä hallinnoi keskimäärin 100 miljoonan euron asuntovarallisuutta.
• Taloyhtiöissä asuu lähes 3 miljoonaa suomalaista.
• Kerros- ja rivitalojen hoitokulut vuosittain noin 5 miljardia euroa
• Kerros- ja rivitalojen korjauskukut vuosittain noin 3,6 miljardia euroa

Lisätiedot: Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen, anu.tuovinen@isannointiliitto.fi