Isännöintiliitto haastaa kaikki isännöintialan toimijat ja taloyhtiöt tekemään energiatekoja osana valtakunnallista Astetta alemmas -kampanjaa. Säästämällä energiaa voidaan pyrkiä välttämään sähkökatkot lämmityskaudella. Energiakriisi kirittää taloyhtiöitä myös pidemmän aikavälin energiaremontteihin.
Sateet, pimeys ja kylmyys vaikuttavat monin tavoin asumisturvallisuuteen ja -mukavuuteen. Jotta pimeän vuodenajan tuomat turvallisuusuhat voidaan torpata heti alkuunsa, taloyhtiöissä kannattaa huolehtia nyt muutamasta perusasiasta.
Lakiasiantuntija vastaa
Helsingin kaupunki päivitti kesällä ympäristömääräyksiä. Tässä keskeisimmät.
Tältä sivulta löydät tiistaina 27.11.2018 järjestetyn Talvikunnossapito, mitä kannattaa huomioida ja kuka vastaa? -aamiaisinfon esitysmateriaalin. Tilaisuudessa käsiteltiin talvikunnossapidon vastuita sekä muun muassa vahingonkorvausvastuuseen vaikuttavia seikkoja. Materiaalin voit ladata oikealla näkyvästä oranssista "Lataa tiedosto"-linkistä.
Talon katto oli täynnä reikiä huoltoyhtiön alihankkijan tekemän lumen- ja jäänpoiston jäljiltä. Hovioikeudessa asti kiisteltiin siitä, oliko katto vaurioitunut, kun lunta ja jäätä poistettiin katolta, vai jo aiemmin. Oikeus määräsi huoltoyhtiön korvaamaan vahingot.
Kiinteistön katolta tippunut lumimassa aiheutti jalankulkijan menehtymisen. Kattolumia oli tarkkailtu silmämääräisesti. Kenellä oli vastuu tapahtuneesta?
Taloyhtiön hiekoitus oli sovittu osakkaiden kesken talkootyöksi. Järjestelyyn suostunut osakas liukastui hiekoittamattomalla pihatiellä. Kenellä oli vastuu tapahtuneesta?
Kiinteistön katolta pudonnut jäälohkare aiheutti henkilön menehtymisen. Lumien pudottamisesta ja asianmukaisesta varoittamisesta vastasi huoltoyhtiö. Kenellä oli vastuu tapahtuneesta?
Asunto-osakeyhtiö oli siirtänyt kattolumien tarkkailun ja poistamisen vastuun sopimuksella huoltoyhtiölle. Talon katolta tippui kuitenkin jalkakäytävälle jäätä, ja tilanne vaati yhden kuolonuhrin. Kenellä oli vastuu?