Sosiaaliset ongelmat kasvavat

Isännöitsijä ei voi olla poliisi, lääkäri tai sosiaalityöntekijä. Käytännössä isännöitsijä tekee paljon taloyhtiön turvallisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Korona-aikana ongelmat kärjistyvät herkästi.

Koronakriisin aiheuttamat lieveilmiöt näkyvät taloyhtiöissä. Isännöitsijä Satu Laasonen ES-Isännöinti Oy:stä kertoo, että kasvaneita ongelmia ovat osakkaiden maksuvaikeudet, häiritsevä elämä sekä vanhuksiin liittyvä huoli.

Laasosen asiakkaina on Kouvolassa parikymmentä asunto-osakeyhtiötä, joista suurimmassa on 36 asuntoa. Mitä isännöitsijä voi tehdä Laasosen mainitse-mille sosiaalisille ongelmille taloyhtiöissä?

Isännöitsijä valvoo taloyhtiön etua

Isännöitsijän on huolehdittava taloyhtiön edusta, jos joudutaan perimään saatavia osakkaalta tai esittämään asunnon hallintaanottoa. Laasonen kertoo kahdesta esimerkkitapauksesta.

Toisessa vuokranantajana toimiva osakas jätti hoitovastikkeensa maksamatta. Laasonen keskus-teli ensin osakkaan kanssa ja antoi sitten kirjallisen varoituksen. Lopulta vastikeperintä johti oikeudelli­sen perinnän kautta ulosottoon.

Toisessa tapauksessa yhtiökokous joutui päättä­mään asunnon ottamisesta taloyhtiön hallintaan. Osakas ei ollut varoituksesta huolimatta maksanut vastikkeitaan. Taloyhtiö voi ottaa asunnon hallin­taansa enintään kolmeksi vuodeksi.

– Tällaisissa tapauksissa käy sääliksi varsinkin, jos asukkaalla on lapsia ja asunto menee alta. Mutta tilanne voi olla kauhea myös pienelle taloyhtiölle, jos säästöjä on vähän ja monen kuukauden vastikkeet jäävät saamatta.

Taloyhtiö voi halutessaan päättää vastikevapaista kuukausista. Laasosen mukaan tällaisia päätöksiä on tehty koronakriisin takia joissakin taloyhtiöissä, joissa on vahva tase eikä isoja remontteja näköpiirissä.

Jatkuvaan metelöintiin pitää puuttua

Tavallisin korona-ajan sosiaalinen ongelma taloyhtiöissä on Laasosen mukaan häiritsevä elämä.

– Mitä enemmän ollaan kotona, sitä enemmän käytetään alkoholia, metelöidään ja valitetaan naa­pureista. Metelöinnistä tulee nyt paljon ilmoituksia, Laasonen kertoo.

Laasonen selvittää ensin, onko metelöinti jatkuvaa ja kuinka moni naapuri kokee sen häiritsevänä. Sitten hän toimittaa häiritsijälle kirjallisen huomautuksen. Seuraava vaihe on haastemiehen toimittama varoitus.

Viimekätisenä keinona taloyhtiöllä on asunnon hallintaanotto jatkuvan ja toistuvan häiritsevän elämän perusteella. Vuokralaisen tapauksessa isännöitsijä voi keskustella asunnon omistajan kanssa häätämisestä.

Isännöitsijän velvollisuus on puuttua toistuvaan metelöintiin taloyhtiössä. Sen sijaan väkivalta- ja pahoinpitelytapauksissa oikea osoite on poliisi.

Huoli-ilmoitus asukkaiden avuksi

Isännöitsijä ei ole poliisi tai sosiaalityöntekijä, mutta isännöitsijää saatetaan konsultoida myös ongelmissa, joiden ratkominen ei suoranaisesti kuulu hänelle. Hiljattain erään taloyhtiön puheenjohtaja kysyi Laaso­selta huoli-ilmoituksen tekemisestä. Häntä huolestutti talossa asuvan iäkkään pariskunnan terveydentila.

– Puheenjohtaja halusi kuulla minun mielipiteeni. Sovittiin, että minä olen ensin yhteydessä pariskun­nan lapsiin. Mielestäni näissä jutuissa on toimittava tilanteen mukaan, Laasonen sanoo.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jolla herää epäilys ikääntyneen ihmisen arjessa pärjäämisestä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei vanhus saa tarvitsemiaan palveluita tai että henkilön käytöksessä näkyy muistisairauden oireita.

Ilmoitukset tehdään kunnille, ja niiden selvittämi­nen on kunnille lakisääteistä. Huoli-ilmoitus ei ole kuitenkaan tarkoitettu akuuttien sairaustapausten ilmoittamiseen – niissä on otettava yhteyttä tervey­denhuoltoon tai hätänumeroon.

Puutu ongelmiin ajoissa

  • Sosiaalinen ongelma kuuluu isännöitsijän vastuulle silloin, kun taloyhtiön etu sitä edellyttää.
  • Se voi vaatia saatavien perimistä osakkaalta, asunnon hallintaanottoa tai omaisuusvahinkojen selvittelyä.
  • Hallintaanottoa varten kannattaa pyytää häiriöistä ilmoittaneilta asukkailta kirjalliset selvitykset, mitä he ovat kokeneet ja milloin. Heidät voidaan tarvittaessa kutsua todistamaan oikeudessa.
  • Lisäksi isännöitsijä voi tehdä tarvittaessa taloyhtiön asukkaasta lastensuojeluilmoituksen tai huoli-ilmoituksen siinä missä kuka tahansa kansalainen.
  • Isännöitsijä voi myös tehdä oma-aloitteisesti sovittelualoitteen Naapuruussovittelun keskukselle: www.naapuruussovittelu.fi

 

Kasvava huoli kotona olevista vanhuksista

Paras tapa ratkaista sosiaalisia ongelmia on ennaltaehkäisy. Naapuruussovittelun keskus voi auttaa ratkomaan konflikteja taloyhtiöissä, jotta isännöitsijän työtaakka vähenisi. Keskus toimii sosiaali- ja terveys­järjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoituksella ja palvelee maksuttomasti.

Keskus hoitaa sekä kahdenvälisiä sovitteluja että laajempia yhteisösovitteluja, joihin voidaan ottaa tarvittaessa mukaan kaikki talon asukkaat.

– Jos naapuririita tai muu konflikti viedään käräjille, prosessi on yleensä pitkä ja kallis. Eikä tuomio tarkoita aina sitä, että ongelma olisi poistunut, päällikkö Pia Slögs sanoo.

Keskus on lisännyt puhelinneuvontaa koronatilanteen johdosta. Se on sovittelua kevyempi toimintamalli. Valtaosa keskuksen asiakkaista on isoja vuokrataloyhtiöitä, mutta keskus palvelee myös asunto-osakeyhtiöitä.

– Vuokraasunnosta on helpompi lähteä kuin omistusasunnosta. Siinä mielessä asuntoosakeyhtiössä konfliktien ratkominen on vähintään yhtä tärkeää. Helposti käy niin, että jäädään elämään ongelman kanssa ja voidaan huonosti, Slögs sanoo.

 Hyvä isännöinti ehkäisee ongelmia

Myös isännöitsijä voi ehkäistä ongelmia puuttumalla niihin ajoissa, sanoo YSäätiön kiinteistöjohtaja ja Isännöintiliiton hallituksen jäsen Juha Niskanen. Y-Säätiöllä on Vantaan kaupungin kanssa kumppanuusmalli, jossa säätiö tarjoaa erityisryhmille vuokraasuntoja asuntoosakeyhtiöistä ja kaupunki sitoutuu tuottamaan heille tukipalveluja. Hyvä isännöinti tukee toimintamallia, Niskanen sanoo.

– Se tarkoittaa tasapuolista suhtautumista kaikkiin osakkaisiin, faktatiedon eikä huhujen pohjalta toimimista sekä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttumista, jos asukkaan elämänhallinta pettää. Isännöitsijän proaktiivinen toiminta on auttanut meitä paljon, Niskanen sanoo.

Teksti Janne Laitinen
Kuva Ulla Korjala