Isännöintiliiton palkintofinalistit 2021

OIT Isännöinnissä työskentelevä Terhi Jokinen on erikoistunut isoja korjauksia vaativien taloyhtiöiden isännöintiin. OIT isännöi merkittävää osaa Oulun keskustan vanhoista arvotaloista – ja monet näistä usein isoja korjauksia vaativista kohteista ohjataan Jokiselle. Isännöintitöissä Jokinen käyttää töiden ja koulutusten kautta kertynyttä monipuolisesta osaamistaan. "Otan mielelläni haltuun isoja kokonaisuuksia ja taustani takia minun on helppo tarvittaessa haastaa myös konsultteja ja suunnittelijoita hankkeissa. Pystyn silloin ajamaan paremmin asiakkaan etua", kertoo Jokinen.

Isännöinti Vuormassa työskentelevä Romppanen kertoo haluavansa tehdä töitä paitsi asiakkaiden myös koko toimialan eteen. Erityisesti isännöinnin imagon kohentaminen on 24-vuotiaalle Romppaselle tärkeitä teemoja: "Miten isännöinti saataisiin parempaan valoon? Tämä on monipuolinen ala, joka on paljon muutakin kuin kiinteistöjen kunnostusta." Lisätäkseen nuorten tietoisuutta isännöitsijän ammatista ja tuulettaakseen alaan liittyviä stereotypioita Romppanen pitää somessa oppimispäiväkirjaa omasta urapolustaan.

JIP Isännöinnissä työskentelevälle Heikki Tiitiselle isännöinti on ryhmätyötä, jossa ajetaan ennen muuta osakkaiden etua. Tiitinen onkin vakuuttanut sekä asiakkaat että työyhteisön monipuolisuudellaan ja ahkeralla paneutumisellaan työhönsä. Tuorein työnäyttö hankkeesta, jossa käytiin ratkomaan asiakkaan haastavaa tilannetta, on iso lisärakennusprojekti Joensuun keskustan liepeillä. Taloyhtiön tonttivuokra oli moninkertaistumassa, mutta tilanne saatiin lisärakennusprojektilla erinomaiseen hallintaan ja taloyhtiö voi toteuttaa tuotoilla omia korjauksiaan.

Asiakaspalvelun tiiminvetäjä Minttu Makkonen työskentelee Isännöintitoimisto ISTOssa kiinteistösihteerinä ja tiiminvetäjänä. Makkosen kokemus toimialalta ja monipuolinen koulutustausta on tuonut hänelle useita vastuualueita. Tänä vuonna Makkonen on kehittänyt esimerkiksi tapoja, joilla kohdata ISTOn eri toimipisteiden asiakkaita etänä. Asiakaspalvelun ja tiiminvetämisen lisäksi Makkonen huolehtii esimerkiksi harjoittelijoiden perehdyttämisestä, asiakastyytyväisyyskyselyn tuottamisesta sekä toimittaa asiakaslehteä ja tiedotteita. Finalistina Makkonen haluaa ennen muuta tuoda toimialaa esiin nuorille.

Sp-Isännöintipalveluissa kiinteistösihteerinä työskentelevää Jenni Okkosta kollegat kuvailevat ”isännöitsijän oikeaksi kädeksi” - joka huomioi työssään yhtä lailla asiakkaat kuin työkaveritkin. "Kiinteistösihteerinä otan isännöitsijältä perusarkea hoitaakseni. Tavoitteenani on tehdä arjesta mahdollisimman joustavaa. Kun meidän on helppo tehdä isännöintiyrityksessä työtä, meidän on helppo myös palvella asiakasta hänen ongelmassaan." Erityisesti kyky toimia paineen alla on osoittautunut Okkosen vahvuudeksi kiinteistösihteerin töissä. Asiakkaat ja sidosryhmät arvostavatkin Okkosen hyvää tilannetajua.

Pohjois-Tapiolan Isännöinnissä kiinteistösihteerinä työskentelevän Maria Pellikan työyhteisö kuvailee häntä täysin korvaamattomaksi osaksi organisaatiota. Pellikan oma-aloitteisuus ja halu toimia yrityksen ja asiakkaiden parhaaksi on laajentanut hänen työnkuvansa myös kehitystehtävien puolelle. Esimerkkinä tästä toimivat taloyhtiösivujen dokumenttipankkien uudistaminen ja autopaikkavarausten kehittäminen."Mietin aina, että millähän jotain työtehtävää tai asiakkaalle tarjottavaa palvelua voisi parantaa ja tai kehittää." Pellikan ratkaisukeskeinen asenne ja säntillisyys näkyy myös korkeana asiakastyytyväisyytenä.

Aamu tekee jatkuvaa kehitystyötä ollakseen alan houkuttelevin työpaikka."Toimintamallinamme on kehittyä jatkuvasti, niin että asetamme työntekijöidemme tarpeet etusijalle", sanoo toimitusjohtaja Jussi Laukkanen. Työt on organisoitu niin, että työntekijät pääsevät keskittymään ydinosaamiseensa, eikä isännöinninkään työpöydälle kasaudu ylimääräistä. Henkilökunnalla on paljon vapautta määrittää missä ja milloin työskentelevät. Joustot tukevat työn ja yksityiselämän yhdistämistä. Kehittäminen tapahtuu yhdessä ja jokainen voi vaikuttaa paitsi oman työnsä myös koko yrityksen kehitykseen. Työntekijöitä myös palkitaan yrityksen onnistumisista suoraan, esimerkiksi tulospalkkauksella ja osakkuuksien kautta.

Fluxion tekemisen tavat tukevat luottamuksen kulttuuria."Työn autonomia on ensimmäinen seikka, mikä luo hyvää työnantajuutta.", kertoo toimitusjohtaja Kalle Grönqvist. Fluxion organisaatio on tavanomaista joustavampi, jolloin jokainen pääsee käyttämään vahvuuksiaan sopivimmassa roolissa. Tiimejä muodostetaan tehtävän mukaan ja yritys tarjoaa mahdollisuuden urakiertoon sekä lisäkoulutuksiin. Kollegaa autetaan sisäisen palvelukanavan kautta. Työntekijät osallistuvat yrityksen kehittämiseen valitsemissaan työryhmissä. Työntekijöille toimintatavat ovat olleet mieleen. Yritys on kasvanut nopeasti eikä uusien tekijöiden löytäminen ole hankalaa, kun nykyiset suosittelevat yritystään.

Isännöinti Kuvajassa työnteko puitteineen on resursoitu niin, että aikaa riittää myös ideoinnille, töistä ehtii palautua ja työntekijät viihtyvät tehtävissään. Ihmisläheinen ilmapiiri ja me-henki heijastuu asiakkaille asti erinomaisena asiakaspalveluna. "Töissä pitää olla kivaa ja siellä pitää voida myös viihtyä", sanoo toimitusjohtaja Seppo Kuvaja. Yritykseen on muodostunut luottamuksellinen ilmapiiri, jossa työntekijät kertovat niin työ- kuin vapaa-ajan kuulumisiaankin. Taannoin koko toimiston tilat uusittiin työntekijöiden tarpeiden pohjalta. Työterveyteen ja jaksamiseen panostetaan monin tavoin. Yrityksen erikoisuuksina ovat esimerkiksi yhteiskäyttöauto ja loma-asunto, jossa voi tehdä myös etätöitä.

Asuntosäätiön hankkeella palautettiin asumisrauha järjestyshäiriöistä kärsineen vuosaarelaisen taloyhtiön alueelle. Yhteistyöllä onnistuttiin rakentamaan asuinaluetta, jossa kaikki asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi. "Monikulttuurisuus on ehdoton vahvuus alueella. Halusin ratkaisun, joka poistaa muureja ja esteitä eikä rakenna niitä lisää", sanoo projektia vetänyt isännöitsijä Herkko Korhonen. Hanke käynnistettiin keskustelutilaisuudella, joka toteutettiin yhteistyössä maahanmuuttajajärjestön, alueen nuorten ja heidän vanhempiensa sekä asukkaiden kesken. Tilaisuuden kautta syntyi dialogi eri sukupolvien ja etnisistä taustoista tulevien välille. Puheeksi ottamisen ja puuttumisen jälkeen tilanne alueella rauhoittui, eikä häiriöilmoituksia ole enää tullut isännöintiinkään.

OIT on luonut käytännöt, joilla taloyhtiöiden kuntoon ja talouteen liittyvät tiedot dokumentoidaan taloyhtiön, isännöinnin ja sidosryhmien hyödyksi. Toimintatapa on poikkeuksellinen, sillä taloyhtiöistä ei usein ole tallennettuna yhtä laajasti tietoja, eikä esimerkiksi asuntokaupan osapuolilla tai urakoitsijoilla aina ole kätevästi pääsyä tarvitsemaansa dataan. Dokumentaatio on hyödyksi niin asunnon oston, osakkuuden ja asumisen, hallitustyön kuin lopulta asunnon myymisen vaiheissa. "Hyödyt tällaisesta dokumentaatiosta ovat niin monituiset, ettei haittaisi ollenkaan, vaikka joku isännöintitoimisto innostuisi toimimaan samoin. Silloin pystymme yhdessä kehittämään koko toimialaa – ja montaa muutakin siihen liittyvää toimintoa yhteiskunnassa", sanoo toimitusjohtaja Jukka Niemelä.

Y-säätiön konsepti, jossa vuokrataloyhtiöiden lumityöt hoidetaan asukasvoimin, on esimerkki sosiaalisesta vastuunkannosta, joka samalla helpottaa asukkaiden, isännöinnin ja huollon arkea. Mukana hankkeessa on M2-kotien vuokrataloja ja erityisryhmille suunnattuja Y-Säätiön palvelutaloja pääkaupunkiseudulla. Kiinteistöjen lumityöt ja pihojen siivoamiset hoidetaan kohta neljättä talvea palkallisina asukastöinä. Rekrytoiduille hanke on tuonut tuloja, työllistymispolkuja ja yhteisöllistä tekemistä. Lumitöiden tuomilla tuloilla voi esimerkiksi lyhentää suoraan vuokraansa. Lisäksi hanke on lisännyt asukastyytyväisyyttä, kun lumimyräkänkään aikaan ei tarvitse odotella ulkopuolista aurauskalustoa avuksi. "Mahdollisuus osallistua kiinteistönhoitoon tuo asukkaat aktiivisiksi toimijoiksi omassa asuinympäristössään", sanoo kehittämiskoordinaattori Eero Untamala.