Sosiaaliset ongelmat taloyhtiöissä ovat lisääntyneet korona-aikana. Isännöintiin otetaan herkästi yhteyttä, jos naapuri häiritsee, vaikka monesti tilanteet eivät kuulu sen vastuulle.
Koronan vuoksi aikaa vietetään nyt neljän seinän sisällä, mikä lisää myös yksinäisyyttä, pelkoa ja meteliä. Kaikki tämä näkyy myös isännöinnin arjessa lisääntyneinä yhteydenottoina, kertoo isännöitsijä Satu Laasonen ES-Isännöinti Oy:stä Kotitalossa.
– Pinna on nyt kireällä, sen huomaa asukkaista, jotka ottavat yhteyttä. Mitä enemmän ollaan kotona, sitä enemmän käytetään alkoholia, metelöidään ja valitetaan naapureista, Laasonen kuvailee korona-ajan ilmapiiriä taloyhtiöissä.
Milloin pitää olla yhteydessä isännöintiin?
Isännöitsijä ei ole poliisi tai sosiaalityöntekijä. Lain mukaan isännöinti johtaa taloyhtiön hallintoa ja taloutta sekä organisoi ja huolehtii kiinteistön ylläpidosta.
Isännöintiin voi ottaa yhteyttä, jos
- meteli on toistuvaa
- taloyhtiön etu edellyttää esimerkiksi saatavien perimistä osakkaalta tai huoneiston hallintaan ottoa.
Sen sijaan esimerkiksi väkivalta- ja pahoinpitelytapaukset ovat aina poliisiasia. Isännöitsijä voi tehdä tarvittaessa taloyhtiön asukkaasta lastensuojeluilmoituksen tai huoli-ilmoituksen kuten kuka tahansa muukin.
Huoli-ilmoitus auttaa vanhuksia
Jos talossa asuvan vanhuksen pärjääminen arjessa huolettaa, voi kuka tahansa asukas tehdä huoli-ilmoituksen. Huoli-ilmoituksen voi tehdä, jos vaikuttaa siltä, ettei ikäihminen saa tarvitsemiaan palveluita, hän vaikuttaa muistisairaalta tai epäilee kaltoinkohtelua.
Huoli-ilmoitus tehdään kunnalle ja sen selvittäminen on kunnalle lakisääteistä. Akuuteissa sairastapauksissa ilmoitus tehdään terveydenhoitoon tai hätänumeroon.
Lue koko juttu siitä, miten korona näkyy taloyhtiöissä: Korona kärjistää ongelmia taloyhtiöissä – naapuri häiritsee ja vanhuksista tehdyt huoli-ilmoitukset lisääntyvät