Asuminen on liikkumisen ohella isoin suomalaisten kotitalouksien hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Taloyhtiön hallituksen päätöksillä ja isännöinnin energia-asioiden asiantuntemuksella on iso vaikutus kaikkien asukkaiden hiilijalanjälkeen.
Vaikka asumisessa piilee valtava päästövähennyspotentiaali, se on jäänyt vähälle huomiolle ilmastokeskustelussa. Näin siitä huolimatta, että Suomen hallituksen tavoitteena on tehdä maasta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
− Jostain syystä hallituksen esittelemässä toimenpidesuunnitelmassa asuminen on jäänyt marginaaliin, vaikka kiinteistöt ja asuminen ovat yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista teollisuuden ja liikenteen ohella, sanoo johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta.
Isännöintiliitto tarttuu tänään ajankohtaiseen aiheeseen järjestämällä jäsenilleen ensimmäisen Energiaseminaarinsa, jossa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja asumisen ympäristövaikutuksista sekä energiaremonttien avustuksista ja rahoituksesta.
Falck-Hvilstafeldtin mukaan koulutukselle on tarvetta, sillä isännöinnillä on keskeinen rooli asumisen ilmastovaikutusten vähentämisessä. Potentiaalia energiasäästöön on etenkin peruskorjausiässä olevissa 1960−80-lukujen rakennuksissa, ja korjaushankkeita suunnitellessa kannattaa samalla arvioida energiasäästötoimet.
− Uuden energia-avustuksen myötä taloyhtiöillä on entistä paremmat mahdollisuudet tehdä energiatehokkuutta parantavia remontteja. Näissä isännöinnillä on keskeinen rooli asian esille nostamisessa, hankkeen valmistelussa, taloyhtiön päätöksenteon tukemisessa sekä sopivien kumppaneiden ja toteutusmallien valinnassa.
Vaatimukset kiristyvät, mutta myös rahaa säästyy
Taloyhtiöiden päästöjen vähentämiseen on myös uusia velvoitteita, kun energiatehokkuusdirektiivi patistaa vedenkulutuksen asuntokohtaiseen mittaamiseen. Direktiivi istuu kuitenkin huonosti suomalaiseen asunto-osakeyhtiömalliin.
− Uusi avustus ja direktiivi vaativat isännöinniltä uudenlaista asiantuntemusta ja ajanhermolla olevan, osaavan ja laadukkaan isännöinnin tarve korostuu entisestään, Falck-Hvistafeldt sanoo.
Energiansäästö ja kulutuksen vähentäminen tuo taloyhtiöön myös rahallista säästöä. Esimerkiksi arkisilla toimenpiteillä, kuten lämmitysdataa seuraamalla ja lämpötilaa säätämällä, voidaan lämmityskuluissa säästää merkittäviä summia.
− Ne osakkaat, jotka eivät murehdi ilmastomuutosta, voidaan saada eurosäästöillä kiinnostumaan taloyhtiön ilmastoteoista.
Lisätietoja:
Marianne Falck-Hvilstafeldt
Johtaja, Isännöintiliitto
p. 040 060 8920
marianne@isannointiliitto.fi
Tutustu myös Kotitalon Ilmastoviisas asuminen -teemasivuun.