Vuoden 2024 alussa voimaan tuleva pelastuslain uudistus tuo palovaroittimet taloyhtiön vastuulle kahden vuoden siirtymäajalla. Helposti ajatellaan, että voi ei, taas lisää vastuita taloyhtiölle, mutta uudistus tähtää nimenomaan kaikkien turvallisuuden paranemiseen. Viimeaikaiset surulliset uutiset huoneistopaloista alleviivaavat juuri turvallisuusnäkökulmaa, sillä toimiva palovaroitin on kaikkien taloyhtiön asukkaiden turvallisuutta lisäävä laite. Vastuun siirtämisellä taloyhtiölle kunnossapito saadaan järjestelmälliseksi.
Vaikka laissa on kahden vuoden siirtymäaika, kannattaa taloyhtiön mieluummin lähteä muutokseen suunnitellusti ja hyvissä ajoin, kuin viime tipassa.
Taloyhtiöissä eniten puhututtavat asiat uudistuksesta
Uudistuksen tulo on herättänyt taloyhtiöissä monenlaisia kysymyksiä. Kysyimme kolmeen tyypillisimpään kysymykseen vastauksen Isännöintiliiton lakiasiantuntijalta Sara Rintamolta.
1) Onko taloyhtiöllä oikeus päästä asuntoon?
– Kyllä on, pelastuslaissa säädetään rakennuksen omistajan tai tämän edustajan eli esimerkiksi huollon oikeudesta päästä asuntoon, kun se on välttämätöntä palovaroittimia koskevan velvollisuuden toteuttamista varten. Toki on huomioitava, että käynti on järjestettävä huoneiston haltijalle sopivana aikana ja käynnistä on sovittava hyvissä ajoin etukäteen. Eli yleisavaimella ei tietenkään voida mennä asuntoon sopimatta siitä etukäteen asukkaan kanssa.
2) Pitääkö taloyhtiön käydä kuukausittain tarkistamassa palovaroittimet?
– Kuukausittain ei tarvitse käydä tarkastamassa palovaroittimia. Pelastuslaki velvoittaa asukkaan ilmoittamaan viipymättä omistajalle, mikäli havaitsee palovaroittimen toiminnassa vian. Asukkaan tulee siis säännöllisesti testata palovaroittimen toimintakunto saamansa ohjeistuksen mukaan eikä asukas saa ottaa palovaroitinta irti tai poistaa sen paristoa tai akkua. Asukkaista ja palovaroittimista riippuen sopiva tarkastusväli saattaa vaihdella.
3) Minkälaiset palovaroittimet taloyhtiön kannattaa hankkia vai voiko se hyödyntää asukkaiden nykyisiä hälyttimiä?
– Tähän on vaikea antaa yhtä oikeaa vastausta, koska taloyhtiöitä ja varoittimia on erilaisia. Taloyhtiö voi toki itse päättää, miten se velvollisuutensa hoitaa, mutta käytännön kannalta voisi olla helpointa, että kaikki laitteet uusitaan kerralla, jolloin tiedetään varmasti niiden hankinta-aika, jäljellä oleva käyttöikä ja toimintamalli. Asukkaiden erimallisten varoittimien toimivuus pitäisi jotenkin kuitenkin varmistaa taloyhtiön puolesta ja toisaalta huolto voi olla haasteellista, jos malleja on erilaisia. Vaikka taloyhtiössä hyödynnettäisiin asukkaiden omia varoittimia, tulee niiden huolto kuitenkin taloyhtiön vastuulle.
Taloyhtiön hallitus – muista ottaa kulut huomioon budjetissa
Hankinta- ja kunnossapitokulut kannattaa huomioida taloyhtiön seuraavan vuoden budjetin valmistelussa. Kun on hyvissä ajoin liikkeellä palovaroitin hankinnoissa ennen lain siirtymäajan päättymistä, voi niiden hankinnan ja asennuksen ajoittaa sujuvasti muun huolto- ja kunnossapitotoiminnan yhteyteen. Suunnitelmallisuus on aina parempi kuin kiireessä tekeminen. Samoin eri vaihtoehtojen vertailu oman taloyhtiön näkökulmasta kannattaa. Halutessaan taloyhtiön hallitus voi ulkoistaa huollolle palovaroittimien hankinnan, asennuksen ja huollon.
Asukkaan vastuulle jää testaaminen sekä ilmoitusvelvollisuus vioista
Vuoden 2026 alusta asukas vastaa palovaroittimien vikojen kuten pariston loppumisen ilmoittamisesta, siitä että laitetta ei oteta pois käytöstä sekä laitteen toimivuuden testaamisesta. Säännöllinen testaaminen on tärkeää ja tästä taloyhtiön kannattaa muistuttaa asukkaita. Asukkaan on myös perehdyttävä pelastussuunnitelmaan.
Jäikö jokin asia uudistuksessa mietityttämään? Katso Kotitalon webinaari, jossa käydään läpi uudistus sekä vastataan katsojien kysymyksiin.