Mitä uutta kirjanpitorintamalla?

Kirjanpidon parissa työskenteleville jokainen vuosi tuo pieniä tarkennuksia rutiineihin. Mitä muutoksia on tullut ohjeistuksiin ja lainsäädäntöön?

Isännöintiliiton Tilinpäätöskausi on alkanut – huomioi nämä asiat –webinaari 13.1.2026 sai tuoreeltaan erinomaista palautetta osallistujilta. HT-tilintarkastaja Jari Etelämaa kävi läpi ajankohtaisia aiheita isännöintiyritysten kirjanpitäjien kannalta.

1. Maalämpöhankkeiden kirjanpito on tarkentunut

Maalämpöpumppu, joka on irrotettavissa rakennusta vahingoittamatta, käsitellään kirjanpidossa rakennuksen koneissa ja laitteissa. Poistotapa on menojäännöspoisto ja suurin vuosipoisto 25 %. Muuta maalämpöjärjestelmää käsitellään osana rakennusten hankintamenoa. Poistomenetelmä on menojäännöspoisto ja maksimipoisto määräytyy rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan eli asuinrakennuksissa se on 4 %.

2. Tarkennuksia sähköautojen latausinfran rakentamisen kirjanpitoon

Sähköautojen latausinfran rakentamisen kirjanpito on tarkentunut suurin piirtein samanlaiseksi kuin maalämpöhankkeissa. Sähköautojen latauslaite käsitellään ja poistetaan kirjanpidossa kohdassa koneet ja laitteet. Sen sijaan esimerkiksi putkitukset, kaapelointi ja niiden vaatimat maanrakennustyöt sekä sähköautojen latausinfran vaatimat muutokset sähköpääkeskuksessa poistetaan osana rakennuksen hankintamenoa.

3. Rahastoitavat korjausvastikkeet ja käyttöaikaraja

Verottajan joulukuun 2021 ohjeen mukaan rahastoitavien korjausvastikkeiden käyttötarkoitus tulee päättää yhtiökokouksessa viimeistään silloin, kun rahastointipäätös tehdään ja ennen kuin korjausvastiketta kerätään. Ohjeen myötä poistui rahastoitujen korjausvastikkeiden aiempi viiden vuoden käyttöaikaraja.

Kirjanpitäjät ovat olleet epävarmoja, koskeeko viiden vuoden käyttöaikasäännös aiempia rahastointeja eli esimerkiksi tilikaudella 2020 tehtyä korjausvastikkeen rahastointia. Verottajan suullisen vastauksen mukaan vuotta 2020 koskevan rahastointipäätöksen viiden vuoden käyttöaikaraja poistuu, mikäli aikoinaan yhtiökokouksessa on päätetty rahastoitavien varojen käyttötarkoitus. Jos vuotta 2020 koskevan rahastointipäätöksen yhteydessä yhtiökokouksessa ei päätetty käyttötarkoitusta, näiden varojen viiden vuoden käyttöaikaraja säilyy.

4. Yritysten jakaminen kokoluokkiin

Kirjanpitolaissa yritykset jaetaan neljään kokoluokkaan eli mikroyrityksiin, pienyrityksiin, keskikoisiin yrityksiin ja suuryrityksiin. Jakoperusteena on taseen loppusumma, liikevaihto ja henkilöstömäärä. Jakorajoista taseen loppusummaa ja liikevaihtoa on korotettu selvästi vuoden 2025 alusta, mikä helpottaa etenkin yrityksen pysymistä mikroyrityksenä. Tästä on kirjanpidollista etua.

5. Asuintalovaraus mahdollinen vain, jos valtaosa asunnoista vakituisessa asuinkäytössä

Asuintalovarauksesta tuloverotuksessa on tullut uusia ohjeita syyskuussa 2024: muutos vaikuttaa lähinnä asunto-osakeyhtiöihin. Asuintalovaraus mahdollistaa joustavasti varautumisen tuleviin remontteihin ja sillä on vaivatonta esimerkiksi poistaa uhkaava positiivinen tulos.

Asuintalovaraus on mahdollinen vain, jos valtaosa taloyhtiöstä on vakituisessa asumiskäytössä. Uuden ohjeen mukaan lyhytaikaisesti vuokrattavat asunnot eli esimerkiksi loma-asunnot ja Airbnb-asunnot eivät täytä vakituisen asumisen ehtoja. Sama pätee, jos rakennus muutetaan palvelutaloksi tai hoivakodiksi. Mikäli vuoden lopussa yli puolet taloyhtiön asunnoista on vaikkapa Airbnb-asuntoja, niin todennäköisesti yhtiö ei voi enää hyödyntää asuintalovarausta. Uhkana voi tällöin olla myös, että aiempienkin vuosien asuintalovaraukset pitää purkaa kerralla, mikä nostaa taloyhtiön tulosta rajusti.

6. Tarkkana kaupparekisteritietojen kanssa

Yrityksille tulee uusi maksu virheellisistä tai puutteellisista kaupparekisteritiedoista. Laiminlyöntimaksu määrätään, jos yritys ei PRH:n kehotuksesta huolimatta korjaa tiedoissa olevia puutteita tai virheitä.

Jari Etelämaa antaa vielä vinkin, että viimeistään ennen tilinpäätöskautta kirjanpitäjien kannattaa silmäillä läpi Kirjanpitolautakunnan eli Kilan menneen vuoden lausunnoista sellaiset, jotka liittyvät asunto-osakeyhtiöihin. Kila määrittelee Suomessa, mikä on niin sanottu hyvä kirjanpitotapa.

Teksti: Kimmo Luukkonen