Energiatodistuksen luotettavuus vaarassa?

Päivitetyn rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano on käynnissä. EPBD:n tavoitteena on päästötön ja mahdollisimman energiatehokas rakennuskanta, mikä on erittäin tavoiteltava päämäärä. Nyt kesäkuussa lausunnoilla olleet asetusluonnokset eivät välttämättä tue tätä päämäärää vaan pahimmillaan asettaa taloyhtiöt eri puolilla Suomea epätasa-arvoiseen asemaan.

Isännöintiliitto katsoo, että esitetyissä lausunnoissa erityisen ongelmallista on ehdotettujen energiamuotokertoimien monipolvisuus. Asetuksissa on ehdotettu, että energiamuotokertoimien arvoja voidaan muuttaa sen mukaan, kuinka suuri osa kaukolämmöstä tai sähköstä on uusiutuvaa energiaa. Alustavien arvioiden mukaan näillä muutoksilla uusi ”päästötön rakennus” voisi saada paremman E-luvun ilman todellista parannusta energiatehokkuudessa.

– Näillä muutoksilla energiatodistus ja energialuokka eivät enää kuvaisi rakennuksen energiatehokkuutta, vaan siihen tehtyjä hankintasopimuksia. Ehdotettujen muutosten myötä energiatodistuksen käytettävyys heikentyisi, sillä se ei kertoisi enää rakennuksen todellista energiankulutusta, kommentoi Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Vaaja.

Uudistus voisi heikentää kannustimia energiatehokkuuteen

Uudistuksen myötä myös uusiutuvaa energiaa ostava kiinteistö voisi kuluttaa merkittävästi enemmän lämpöä ja sähköä ja saada silti saman E-luvun kuin nyt. Jos energiatehokkuus laskee ja -kulutus kasvaa, myös energiakustannukset nousevat.
Lisäksi kiinteistöjen sijainti vaikuttaisi jatkossa niiden asemaan energiamääräysten suhteen: rakennukset olisivat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, tuotetaanko heidän alueellaan kaukolämpöä uusiutuvaa energiaa hyödyntäen vai ei. Jos paikallinen kaukolämpöyhtiö ei käytä tarpeeksi uusiutuvaa energiaa tuotannossaan, taloyhtiön E-luku ei välttämättä parane, vaikka samoilla toimenpiteillä näin tapahtuisi paikkakunnalla, jonka alueella kaukolämpöä tuotetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäen.

– Taloyhtiöiden vihreän rahoituksen saatavuus on tyypillisesti sidottu E-luvun parantamiseen. Nyt esitetty muutos voi horjuttaa koko järjestelmän uskottavuutta ja hankaloittaa energiatehokkuuden taloudellisia kannusteita, kun E-luku ei todellisuudessa mittaa rakennuksen energiatehokkuutta. Tämä ei kannustaisi taloyhtiöitä energiatehokkuusremontteihin eikä helpottaisi vihreän rahoituksen saatavuutta, toteaa Vaaja.

Isännöintiliitto toivoo, että asetusten valmistelua jatketaan paremmalla vaikutusarvioinnilla. Perustelumuistiossa olisi tuotava paremmin esiin tämän lainsäädännön vaikutukset rakennuskannan todelliseen kokonaisenergiankulutukseen ja todellisiin päästöihin. Esimerkiksi energiamuotokertoimien osalta tulisi varmistaa, etteivät niihin tehtävät muutokset heikennä energiatehokkuusvaatimuksia.