Suomi vanhenee – taloyhtiöissä muutos näkyy jo isännöinnin arjessa

Yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen muuttaa myös taloyhtiöiden arkea: esteettömyyden, asumisturvallisuuden ja selkeän viestinnän merkitys kasvaa, samalla kun isännöinti joutuu ratkomaan yhä useammin myös ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyviä tilanteita.

Isännöintiliiton uuden isännöintialan toimialakatsauksen mukaan väestön ikääntyminen on yksi suurista yhteiskunnallisista muutoksista, jotka kasvattavat ammattimaisen isännöinnin tarvetta. Suomessa on noin 92 000 asunto-osakeyhtiötä, joista arviolta noin 55 000 käyttää ammattimaista isännöintiä.

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli jo 1,35 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, eli noin 24 prosenttia koko väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä ylittää 1,5 miljoonaa 2040-luvun alussa ja lähestyy kahta miljoonaa vuoteen 2070 mennessä. Heidän osuutensa väestöstä olisi tuolloin noin 31 prosenttia. Asumisen kannalta vielä merkittävämpi muutos on kaikkein vanhimpien ikäryhmien kasvu: yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana.

– Yleensä ihmisten suurin toive on, että he saavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Samalla väestön ikääntyminen pakottaa taloyhtiöt pohtimaan aiempaa enemmän esimerkiksi esteettömyyttä, hissien ja kulkureittien toimivuutta, asumisturvallisuutta, mahdollisia palveluita sekä miten tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa olevat asukkaat. Isännöinnille tämä tarkoittaa työnkuvan laajentumista, sanoo johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta.

– Isännöitsijä voi usein olla ensimmäinen, joka huomaa tutun asukkaan käytöksessä muutoksia. Uskon myös, että jatkossa huoli-ilmoitusten tekeminen tulee lisääntymään entistä enemmän, kertoo Isännöitsijä 2026 –palkinnon voittanut Krista Toivola Oiva Isännöinti Seinäjoki Oy:stä.

Ikääntyminen näkyy jo yhteydenottoina ja selvitystöinä

Kyse ei ole vain vuosikymmenten päästä näkyvästä muutoksesta. Isännöintiliiton keväällä 2026 tekemän kyselyn mukaan asukkaiden ikääntymiseen ja muistisairauksiin liittyvät tilanteet työllistävät isännöintiä jo nyt.

Asukkaiden ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat näkyneet muun muassa muiden asukkaiden yhteydenottoina, ikääntyneen asukkaan omina yhteydenottoina sekä erilaisina lisätöinä ja selvityksinä. Isännöintiliitto arvioikin, että niin sanotun sosiaalisen isännöinnin tarve kasvaa tulevaisuudessa.

– Muistisairaudet voivat näkyä monenlaisina haasteina hoidettavissa asioissa. Asukas saattaa esimerkiksi kuulla ääniä tai kokea häiriöitä, joille ei asiaa tutkittaessa löydy muuta selitystä tai näyttöä. Tällaisia tilanteita voi olla vaikea selvittää, ja asukkaalle voi jäädä kokemus, ettei asiaa ole hoidettu isännöinnissä kunnolla, kuvailee tilannetta Toivola.

– Isännöinnissä ei olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisia. Käytännössä kuitenkin isännöinnin työpöydällä näkyy usein nopeasti, jos asukkaan pärjäämisessä on ongelmia. Siksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja yhteistyötä esimerkiksi läheisten, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden palveluiden kanssa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

– Jos on vanhempi asukas kyseessä, on todella hyvä, jos isännöinnillä on lähiomaisten yhteystiedot, vinkkaa Toivola.

Ikääntyminen näkyy taloyhtiöiden päätöksissä

Väestörakenteen muutos näkyy myös taloyhtiöiden hallinnossa. Yli puolet taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on eläkeläisiä. Samalla eläkeläisten kuluttajaluottamus on ollut viime aikoina muita väestöryhmiä heikompaa, millä voi olla vaikutuksia esimerkiksi suurten korjaushankkeiden päätöksentekoon.

– Huomaa selkeästi, että asunnoissa asutaan pidempään. Paljon on hallituksen jäseniä, jotka ovat 80-vuotiaita ja he ovat aktiivisesti taloyhtiön toiminnassa mukana, kertoo Toivola.

Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä olisi tärkeää keskustella ajoissa siitä, millaista asumista kiinteistön halutaan mahdollistavan 10–20 vuoden kuluttua. Esteettömyys, turvallisuus, selkeä viestintä ja suunnitelmallinen korjaaminen eivät ole vain ikääntyneiden kysymyksiä, vaan parantavat asumista kaikkien asukkaiden kannalta.

– Väestön ikääntyminen on yksi niistä muutoksista, joihin taloyhtiöiden kannattaa varautua ennen kuin ongelmat ovat akuutteja. Hyvin johdettu taloyhtiö katsoo seuraavaa yhtiökokousta pidemmälle, Falck-Hvilstafeldt summaa.

– Taloyhtiö ei ole enää pelkkä taloyhtiö vaan enemmänkin palveluiden tuottaja. Haaste on palveluiden yhteensovittaminen, vanhempien ja nuorempien asukkaiden välillä. Koska kotona asutaan yhä pidempään, taloyhtiön ja isännöinnin pitää pystyä tarjoamaan yhä enemmän palveluita ikääntyville, sanoo Toivola.

Isännöintialan toimialakatsaus 2026:
Isännöinti muuttuvassa Suomessa tarkastelee isännöintialan ja asunto-osakeyhtiöiden toimintaympäristöä muun muassa väestökehityksen, taloyhtiöiden korjaustarpeen, rahoituksen, digitalisaation ja alan työvoimatilanteen näkökulmista. Katsauksen mukaan väestön ikääntyminen, alueiden eriytyminen ja kasvava korjausrakentamisen tarve lisäävät tulevaisuudessa ammattimaisen isännöinnin merkitystä.