Artikkelit

Perusparannuslainojen valtiontakauksen määrä nousee, mutta tiukat ehdot voivat yhä estää sen käytön   

Hallitus esittää taloyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen nostamista 70 prosentista 80 prosenttiin. Isännöintiliiton mukaan tärkeämpää olisi ollut muuttaa takauksen ehtoja niin, että se aidosti auttaisi taloyhtiöitä, joiden on vaikea saada pankkilainaa välttämättömiin korjauksiin. 

Hallituksen esityksessä valtion takaaman perusparannuslainan enimmäismäärä nousisi nykyisestä 70 prosentista 80 prosenttiin. Oleellisempaa olisi kuitenkin muuttaa takauksen ehtoja toimivammiksi. Nykyisillä ehdoilla takausta ei nimittäin ole hyödynnetty juuri lainkaan. Lainan ehdot ovat tehneet takauslainan saamisen niin vaikeaksi, ettei se ole ollut vaihtoehto taloyhtiöille.  

– Taloyhtiöiden korjaustarpeet kasvavat, mutta korjausten rahoittaminen on entistä vaikeampaa.  Erityisen hankala tilanne on alueilla, joilla asuntojen vakuusarvot ovat laskeneet. Näillä alueilla taloyhtiö voi jäädä ilman pankkilainaa, vaikka korjaus olisi välttämätön, painottaa johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta. 
 

– Pelkkä takauksen prosenttiosuuden nostaminen ei vielä ratkaise taloyhtiöiden rahoitusongelmia. Olennaista on, pystyykö järjestelmä auttamaan niitä taloyhtiöitä, joiden korjaushanke on järkevä ja välttämätön, mutta joille pankkirahoitusta ei riittämättömien vakuuksien vuoksi ole tarjolla, sanoo Falck-Hvilstafeldt. 

Nykyisen takausjärjestelmän ongelmana on ollut, että se on suosinut taloyhtiöitä, jotka kykenisivät saamaan rahoitusta muutenkin. Sen sijaan takausta aidosti tarvitsevat yhtiöt ovat jääneet sen ulkopuolelle.  

Valtiontakauksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan korvata normaalia pankkirahoitusta. Takausjärjestelmää tarvittaisiin nimenomaan tilanteissa, joissa rahoituksen esteeksi nousevat alueen matalat vakuusarvot, taloyhtiön pieni koko tai pankkien kiristyneet lainaehdot. 

Takausmaksua alennettava ja uudistuksen vaikuttavuutta seurattava 

– Isännöintiliitto on esittänyt myös takausmaksun merkittävää alentamista. Korkea takausmaksu voi heikentää järjestelmän houkuttelevuutta juuri niissä taloyhtiöissä, joita järjestelmällä halutaan auttaa, toteaa Falck-Hvilstafeldt. 

Isännöintiliiton näkökulmasta uudistuksen vaikutuksia on seurattava tarkasti. 

– Tärkein mittari on lopulta se, toteutuuko uudistuksen ansiosta sellaisia välttämättömiä korjauksia, jotka olisivat ilman takausta jääneet tekemättä. Jos järjestelmä jää uudistuksen jälkeenkin vähälle käytölle, sen ehtoja pitää olla valmis muuttamaan, toteaa Falck-Hvilstafeldt. 

Tärkein mittari on lopulta se, toteutuuko uudistuksen ansiosta sellaisia välttämättömiä korjauksia, jotka olisivat ilman takausta jääneet tekemättä.

Isännöintiliitto korostaa, että tarkoituksena ei ole siirtää kohtuuttomia luottoriskejä valtiolle. Tavoitteena on varmistaa, että taloyhtiöt voivat toteuttaa tarpeelliset korjaukset myös silloin, kun pankkirahoituksen saaminen on vaikeaa. Samalla on tärkeää hyväksyä, että kaikille taloyhtiöille ei ole tulevaisuudessa enää käyttöä, eikä tällöin myöskään korjausten rahoittaminen takauslainan avullakaan ole järkevää.  

Korjausten rahoituksen saatavuudella on myös laajemmin merkitystä suomalaiselle rakennuskannalle. Se voi osaltaan hidastaa asuinrakennusten korjausvelan kasvua ja ehkäistä alueiden asuntomarkkinoiden eriytymistä.  

Lisätiedot: 
Marianne Falck-Hvilstafeldt 
Johtaja, Isännöintiliitto 
p. 0400 608 920 
marianne@isannointiliitto.fi