Mitä tähän saakka on tehty?
Noin viisi prosenttia taloyhtiöiden osakeluetteloista oli siirretty huoneistotietojärjestelmään 31.1.2022 mennessä. Aikaa osakeluetteloiden siirtoon on vuoden 2023 loppuun saakka. Omistus-, panttaus- ja rajoitusmerkintöjen siirtäminen huoneistotietojärjestelmään mahdollistaa sähköiset prosessit esimerkiksi asuntokaupassa.
Lue lisää: Isännöinti ohjeistaa, milloin taloyhtiöt siirretään huoneistotietojärjestelmään
Mitä nyt tapahtuu?
Huoneistotietojärjestelmän kehittämisen seuraava vaihe alkoi viime syksynä ja kestää vuoden 2026 loppuun. Siinä ei enää puututa osakeluetteloiden siirtoon, vaan tavoitteena on rakentaa yhteinen, vakioitu toimintamalli taloyhtiön hallinnollisten tietojen välittämiseen eri tietojärjestelmien välillä.
Mitä tietoja huoneistotietojärjestelmään halutaan siirtää jatkossa?
Käytännössä kyse on taloyhtiöön liittyvistä korjaustiedoista ja yhtiölainaa koskevista tiedoista. Kevään 2022 aikana on tarkoitus tunnistaa ja määritellä tarkemmin ne tiedot, joita järjestelmään jatkossa siirretään. Lisäksi määritellään, miten taloyhtiön hallinto ja osakkaat voivat tietoa hyödyntää.
Miksi näitä tietoja halutaan siirtää huoneistotietojärjestelmään?
Jos taloyhtiön tiedot olisivat koneluettavassa muodossa, niitä voitaisiin liikutella eri järjestelmien välillä. Yhtenä esimerkkinä on positiivinen luottotietorekisteri, jonka käyttöönottoa Suomessa valmistellaan. Sen kautta luotonmyöntäjät näkisivät lainan hakijan velat ja tulot – myös hakijan osuuden yhtiölainasta.
Standardoitujen tietojen liikuttelu on helpompaa myös isännöinnin omissa järjestelmissä. Näin digitaalisten palveluiden kehittäminenkin helpottuu.
Millaisia avoimia kysymyksiä isännöinnin kannalta liittyy huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämiseen?
Yksi haaste on se, että esimerkiksi taloyhtiön korjauksiin liittyvää tietoa on vaikea vakioida koneluettavaan muotoon. Myös vastuu tietojen ajantasaisuudesta ja tarkkuudesta on rajattava huolella.