Uusi työaikalaki parantaa isännöintialan työhyvinvointia

Uusi, vuoden 2020 alusta voimaan tuleva työaikalaki koskee valtaosaa isännöitsijöistä. Tämä on muutos verrattuna siihen, miten monessa yrityksessä on käytännössä aiemmin toimittu. Isännöintiliiton mukaan muutos ravistelee alaa, mutta on toisaalta myös toivottu. Se antaa mahdollisuuden kehittää toimintatapoja niin, että työhyvinvointi ja alan kiinnostavuus uusien osaajien silmissä kasvavat.

Isännöintiala tunnetaan pitkistä työpäivistä, jotka johtuvat ennen muuta lukuisista iltakokouksista. Vaikka iltakokoukset tulevat nyt seurattavan työajan piiriin, mahdollistaa 2020 voimaan astuva työaikalaki sopimisen työntekijöiden kanssa nykyistä väljemmistä työaikajärjestelyistä ja -joustoista.

Isännöintiliiton toimitusjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan lakimuutos kannustaa panostamaan työhyvinvointiin isännöintialalla.

– Kun työhyvinvointiin panostetaan, työn ja koko alan kiinnostavuus lisääntyy. Tämä saa parhaita osaajia hakeutumaan alalle. Hyvien ja osaavien työntekijöiden ansiosta asiakkaat ovat tyytyväisiä, jolloin isännöinnin arvostus nousee. Syntyy positiivinen kierre, mikä taas vie koko alaa eteenpäin, Koro-Kanerva sanoo.

Työaikalain soveltaminen riippuu isännöitsijän toimenkuvasta

Nykyinen työaikalaki ehti olla voimassa reilut 20 vuotta, missä ajassa isännöintiala on elinkeinona muuttunut ammatin harjoittamisesta yritystoiminnaksi, jossa työnantajalla on vastuu työntekijöistään. Myös etätyö ja muut työntekemisen uudet tavat on huomioitu lakimuutoksessa.

Uusi työaikalaki on herättänyt Isännöintiliiton jäsenissä paljon kiinnostusta, ja aihetta käsittelevässä webinaarissa oli ennätysmäärä osallistujia. Esille on noussut erityisesti kaksi alan ikuisuuskysymystä: sovelletaanko isännöitsijään työaikalakia ja kuuluvatko iltakokoukset työaikaan?

Työaikalain soveltaminen riippuu isännöitsijän toimenkuvasta. Tiivistetysti voidaan sanoa, että työaikalakia sovelletaan hallinnollisiin ja teknisiin isännöitsijöihin riippumatta siitä, ovatko he esimiesasemassa vai ei. Käytännössä työaikalain ulkopuolelle jää siis ainoastaan isännöintiyrityksen tai sen osan johtaja sekä yrittäjäasemassa olevat ja heidän perheenjäsenensä.

Kun isännöitsijä kuuluu työaikalain piiriin, lasketaan kokoukset kuten myös esimerkiksi etä- ja ylityö työaikaan. Lain mukaan työnantajan on organisoitava työajan seuranta ja huolehdittava, ettei lain enimmäistyöaika ylity.

Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanervan koonti usein kysytyistä kysymyksistä työaikalakiin liittyen