Isännöintiliiton mukaan lisätalousarvioesityksen anti taloyhtiöille ja energiatehokkuuden edistämiselle jäi puutteelliseksi. Energia-avustusten jatkumisesta pitää kertoa selvästi ja kannustaa taloyhtiöitä energiaremontteihin pitkäjänteisemmin. Myös korjaushankkeiden edistäminen loistaa poissaolollaan.
Hallituksen tuoreessa lisätalousarviossa esitetään asuinkiinteistöjen olemassa oleville energiatehokkuusavustuksille lisämäärärahaa 20 miljoonaa euroa jo päätetyn 100 miljoonan euron lisäksi.
– Taloyhtiöille lisätalousarvion eväät ovat jäämässä harmillisen laihoiksi ottaen huomioon valtavat korjaustarpeet ja isot mahdollisuudet hiilineutraaliuden edistämisessä. On tärkeää huomata, että yli puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä. Näihin asioihin pitää ehdottomasti palata syksyn budjettiriihessä, vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa Isännöintiliitosta vaatii.
Asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti suurimpia, joten asumisen energiansäästötoimet ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
– Jotta kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään, tarvitaan myös kannustimia. Taloyhtiöiden energiatehokkuuden kehittämistä ei saa lannistaa lyhytjänteisyydellä ja epätietoisuudella avustusten riittävyydestä, Viljamaa sanoo.
Kansallisiin tavoitteisiin ei päästä ilman energiaremontteja
Isännöintiliiton tekemien tutkimusten mukaan korjaushankkeita tehdään tällä hetkellä 1960-luvun lopulla valmistuneisiin taloyhtiöihin.
– Suuri osa Suomen asuntokannasta on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla, joten korjausikään on tulossa paljon taloyhtiöitä lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Niiden energiatehokkuutta on välttämätöntä parantaa, jos kansalliset tavoitteet halutaan saavuttaa, Viljamaa huomauttaa.
Isännöintiliiton mielestä taloyhtiöiden energiatehokkuuteen ja energiaremontteihin pitää panostaa pitkäjänteisesti ja useilla eri tavoilla. Nyt esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn myöntämä energia-avustus on määritelty myönnettäväksi vain vuoteen 2022 saakka.
– Yli vaalikausien menevässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa pitäisi selkeästi linjata, että energiaremontteja tuetaan myös tämän jälkeen. Se antaisi taloyhtiöille tärkeän signaalin remonttien pitkäjänteisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta, sanoo Viljamaa.
Korjaushankkeet ovat osa koronaelvytystä
Isännöintiliitto on jo aiemmin esittänyt, että taloyhtiöiden korjaushankkeita pitäisi tukea nyt, kun korona on aiheuttanut korjausrakentamisen hiipumista. Tuki voisi olla korotettu, jos korjauksessa parannetaan energiatehokkuutta.
Myös kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin toimisi tehokkaasti koronaelvytyksenä.
– Kotitalousvähennyksen kasvattaminen ja laajentaminen taloyhtiön remontteihin lisäisi osakkaiden halua sekä mahdollisuuksia teettää remontteja ammattilaisilla, Viljamaa näkee.
Lisätietoja:
Tuomas Viljamaa
vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja, Isännöintiliitto
040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi