Energiatehokkuuden haasteet kasvavat taloyhtiöissä. Toista kertaa toteutetussa Isännöintiliiton Energiabarometrissa lähes puolet vastaajista näkee, että energia- ja avustuspolitiikan lyhytjänteisyys on merkittävä jarru energiatehokkuushankkeiden päätöksenteolle taloyhtiöissä.
– Energia-avustus koetaan tarpeelliseksi, jotta taloyhtiöiden hankkeet käynnistyvät. Totta kai hankkeiden pitää olla kannattavia myös ilman avustusta, mutta avustuksella on iso merkitys siinä, että päätös saadaan yhtiökokouksessa aikaan. Päätöksenteko taloyhtiöiden isoissa hankkeissa ei ole yksinkertaista eikä nopeaa ja eurot ohjaavat keskustelua vahvasti. Avustuspolitiikan lyhytjänteisyys vain lisää päätöksenteon epävarmuutta. Haasteet kasvavat ja näihin asioihin pitää viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa vastata, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Asuntopoliittinen kehittämisohjelma on pettymys energiatehokkuuden edistämiselle
Isännöintiliitto on jo aiemmin ehdottanut, että asuinrakennusten energia-avustuksen pitäisi olla saatavilla koko asuntopoliittisen kehittämisohjelman ajan vuosina 2021–2028. Tämä olisi ollut Viljamaan mukaan riittävän pitkäjänteinen lupaus valtiolta, jotta taloyhtiöissä voitaisiin hätäilemättä panostaa energiatehokkuuteen. Joulukuussa julkaistu asuntopoliittinen kehittämisohjelma ei juuri edistä energiatehokuuden parantamista.
– Nyt olisi pitänyt katsoa eteenpäin ja energiaremontit sekä energiatehokkuustoimenpiteet olisi pitänyt laittaa etusijalle. Suomi on sitoutunut tiukkoihin hiilineutraalisuustavoitteisiin, joiden saavuttamisessa asumisen energiatehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista, Viljamaa painottaa.
Isännöintiliitto on ehdottanut myös kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöiden remontteihin ja erityisesti energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin.
EU-komission esitys rakennusten energiatehokkuusdirektiiviksi tuo lisää vaatimuksia
Asumisen energiatehokkuuden parantamiseen tulee painetta monesta suunnasta. Isännöintiliiton Energiabarometrin mukaan painetta tulee energiatehokkuuden parantamiseen myös valtion ja EU:n säännösten vuoksi.
– EU-komission joulukuussa annettu uusi ehdotus rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin päivittämiseksi tuli ennen joulua. Isännöintiliitto tekee yhteistyötä muun muassa eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa, jotta direktiivin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan. Meidän pitää kuitenkin varmistaa reilu ja kustannustehokas siirtymä, Viljamaa sanoo.
Isännöintiliiton mukaan eri maiden lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Suomessa kiinteistöjä on hoidettu ja isännöity pääasiassa hyvin, joten lähtötilanne on parempi kuin monessa muussa maassa.
– Meillä on lisäksi paljon kiinteistöjä, joiden korjaaminen ei välttämättä ole järkevää. Pitäisi pystyä arvioimaan myös kiinteistöjen elinkaarta. Ei sellaisia kiinteistöjä kannata juuri korjata, joissa ei viiden tai kymmenen vuoden kuluttua kukaan asu, Viljamaa huomauttaa.
Isännöintiliiton Energiabarometriin vastasi 187 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Otos kattaa noin 4500 taloyhtiötä. Barometri on Isännöintiliiton omaa tutkimustyötä.
Lisätietoja
Tuomas Viljamaa
vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja, Isännöintiliitto
p. 040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi