Kaukolämmön hinta vaikuttaa rajusti maalämpöhankkeiden kannattavuuteen

Kun taloyhtiössä mietitään maalämpöön siirtymistä, yhtenä perusteena on usein maalämmön tuoma säästö. Koska maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kaukolämmön hinta paikkakunnalla, sähkön hinta ja mahdollisen lainan korkokulut, kannattaa taloyhtiön ennen hankkeeseen ryhtymistä tilata kannattavuudesta puolueettomat laskelmat.

Kannattaisiko meidän taloyhtiömme vaihtaa maalämpöön? Jos kysymys nousee esiin taloyhtiön yhtiökokouksessa, kannattaa asiaan ottaa aikalisä ja tilata kunnon laskelmat asiasta.

– Monimutkaiseen kysymykseen ei ole mitään kaikille taloyhtiöille pätevää vastausta. Maalämmön kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa kaukolämmön hinta paikkakunnalla, sähkön hinta sekä tarvittavan lainarahan määrä ja korkokulut. Näitä kaikkia pitäisi pystyä arvioimaan myös tulevaisuuden osalta jollain tasolla, kertoo Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto.

Koska hankkeiden kannattavuuden laskennassa on monta muuttujaa, Länsiluoto kehottaa käyttämään laskelmien teossa asiaan perehtynyttä ulkopuolista asiantuntijaa.

– Laskelmien pohjaksi tulisi arvioida muun muassa kiinteistön todellista energiantarvetta, tarvittavien maalämpökaivojen määrää sekä kiinteistön sähkönkulutuksen kasvua. Näiden arviointiin tarvitaan yleensä ulkopuolista energia-asioiden asiantuntijaa, Länsiluoto sanoo.

Kaukolämmön hinta vaikuttaa kannattavuuteen dramaattisesti

Paikallisen kaukolämmön hinta vaikuttaa maalämpöremontin kannattavuuteen suuresti, toisessa kaupungissa maalämpö on kannattavaa lyhyelläkin aikavälillä, kun taas toisessa ei pitkälläkään aikavälillä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Helsinki ja Vantaa. Isännöintiliiton energiaoppaan* laskelma näyttää, miten maalämmön kannattavuus vaihtelee näiden kaupunkien välillä. Helsingissä kaukolämpö on tilastojen mukaan Suomen kalleinta, Vantaalla halvinta.

– Kallis kaukolämpö tarjoaa käytännössä ilmaista mainontaa maalämmölle. Toki tässäkin kannattaa yrittää arvioida kaukolämmön hintakehitystä myös tulevaisuudessa, Länsiluoto sanoo.

Esimerkissä on käytetty seuraavia laskenta-arvoja: sähköenergia 10 c/kWh, lainan korko 3,5 %, kaukolämmön hinnan nousu 3 %/vuosi, sähkön hinnan nousu 2 %/vuosi. Laskelmassa on huomioitu myös sähkön siirto, sähkövero ja arvonlisävero, sähkön tehomaksun ja siirtotuotteen vaihdon vaikutus, kaukolämmön perusmaksut sekä lämpöpumppujen vuosihuollot. Kaukolämmön hinta on laskettu kuukausittain kulutuksen ja kausihinnan mukaan, vaikka taulukossa on ilmoitettu vain talvikauden hinta. Kaukolämmön hinta on Helenin ja Vantaan energian lokakuussa 2023 voimassa olleiden hinnastojen mukainen. Hinnan nousun arvioinnissa kannattaa käyttää paikkakuntakohtaisia tilastoja.

Kun sähkön hinta heiluu, voi kannattavuuskin muuttua

Lämpöpumput kasvattavat kiinteistösähkön kulutusta merkittävästi, joten esimerkiksi sähkön hinnanvaihtelu voi vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen suuresti.

– Kuvaavaa on, että viime talven sähkön hinnannousun myötä osa taloyhtiöistä laittoi suunnittelussa olevia maalämpöhankkeita jäihin kannattavuuden muututtua. Tämä saattoi toki olla myös alkushokkia, kun hintavaihtelua on aiemmin ollut vain vähän, Länsiluoto havainnollistaa.

Laskelmissa ja päätöksenteossa kannattaa huomioida myös laitteiden uusimistarpeet ja huoltopalvelujen kulut vuosittain. Lämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta ja maahan poratun maalämpökaivokentän tekninen käyttöikä on vähintään 40 vuotta. Lämpöpumppujärjestelmien käyttökustannukset muodostuvat sähkökustannuksen ja mahdollisen etävalvonnan lisäksi lämpöpumpun vuosihuollosta ja lto-laitteiden suodattimien vaihdosta tai pesusta.

– Maalämpö on lämmitysmuotona ekologinen ja suhteellisen vaivaton, mutta kuitenkin työläämpi kuin esimerkiksi kaukolämpö. Maalämpöratkaisuissa taloyhtiö pääsääntöisesti omistaa itse lämmityslaitteiston ja vastaa sen huollosta myös eri tasolla kuin esimerkiksi kaukolämmössä, jossa lämmitys ostetaan palveluna ja laitteistosta vastaa energiayhtiö, Länsiluoto muistuttaa.

– Saa olla aikamoinen oraakkeli, jos meinaa hihastaan vastata yhtiökokouksessa esitettyyn kysymykseen maalämmön kannattavuudesta. Kannattavuuden arviointiin tarvitaan huolelliset laskelmat ja arviot myös eri skenaarioista, Länsiluoto tiivistää.

* Tutustu oppaaseen tarkemmin: Taloyhtiön energia- ja ilmastoasiat – isännöinnin opas >>

Kuva: Adobe Stock

6.3. täsmennetty: Laskelmissa otettu huomioon arvonlisävero, kaukolämmön perusmaksut ja sähkön tehomaksut. Kaukolämpö on Vantaalla Suomen halvimmasta päästä, ei halvinta. Maalämmön kaivokentän käyttöikä on vähintään 40 vuotta, ei noin 40 vuotta, kuten tekstissä aiemmin luki.