Parhaillaan on käynnissä taloyhtiöiden yhtiökokoussesonki. Kokouksissa käydään läpi muun muassa edellisen tilikauden tilinpäätös ja vahvistetaan seuraavan kauden budjetti ja vastikkeet. Nousseet kustannukset tietävät taloyhtiöille vaikeitakin päätöksiä, jos osakkaiden talous on ahtaalla jo valmiiksi. Isännöintiliitto on arvioinut, että taloyhtiöiden vastikemaksuissa tulee olemaan nousupainetta 5–10 prosenttia.
Yhtiökokouksessa päätetään kaikista taloyhtiön tärkeimmistä asioista. Liian usein taloyhtiön kokoukseen osallistuu vain kourallinen ihmisiä. Tässä on iso ravistelun ja herätyksen paikka. On tärkeää, että osakkaat osallistuvat yhtiökokoukseen ja ovat päättämässä heitä koskevista asioista.
– Taloyhtiön yhtiökokous on vieroksuttu paikka, tylsä, turhauttava ja mahdollisesti paikka, jossa ei joko ymmärrä puoliakaan puhutuista asioista tai tuntuu, ettei asioihin voi vaikuttaa. Kuitenkin yhtiökokouksessa päätetään omaisuudesta, joka on suurimmalle osalle osakkaista oman eliniän suurin. Jos sinne ei mene tai ei saa siellä suutaan auki, antaa täysin vapaat kädet toisille päättää asiat. Vaikka kokouksen kulku turhauttaisikin, se on paikka, jossa voi ja pitää kysyä, jos ei ymmärrä ja siellä hallituksella ja isännöitsijällä on velvollisuus vastata, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Vastikkeen nostoa ei kannata pelätä
Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti haastavia taloyhtiöille. Kaukolämmön hinta on monissa kaupungeissa voinut parissa vuodessa lähes tuplaantua, kiinteistövero ja vesimaksut ovat nousseet myös merkittävästi. Tällöin hyvä varautuminen ja seuranta korostuvat.
– Jos antaisin kolme täsmävinkkiä taloyhtiöiden hallituksille, ne olisivat: uskaltakaa laatia taloyhtiön budjetti hieman yläkanttiin niin, että jää väljyyttä mahdollisille yllätyksille, huolehtikaa taloyhtiön puskurit kuntoon ja seuratkaa hallituksen kokouksissa budjetin toteutumista säännöllisesti. Säännöllisellä seuraamisella voidaan reagoida oikea-aikaisesti ja nopeasti, jos budjetti on ylittymässä ja tarvitaan vahvistavia tai tasapainottavia toimia, summaa Koro-Kanerva.
– Oma asiansa on sitten se, jos isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus ovat valmistelleet hyvin laaditun budjetin, jossa on otettu huomioon myös joustovara, mutta osakkaat vastustavat vastikkeen nostoa. Ensiarvoisen tärkeää onkin, että osakkaat ymmärtävät tehdä yhtiökokouksessa päätökset, jotka aidosti vastaavat ennakoitua kustannustasoa ja uskaltavat nostaa vastiketasoa, kun tarve siihen on. On kuitenkin kaikkien osakkeenomistajien etu ja vastuu turvata taloyhtiön maksukyky, huomauttaa Koro-Kanerva.
Ei avointa piikkiä auki
Lähiaikoina julkisuudessa on nostettu esille vaihtoehto, jossa taloyhtiön hallitukselle voitaisiin antaa valtuudet nostaa yhtiövastiketta kesken tilikauden ilman erillistä yhtiökokousta.
– Tämä on sinänsä ajatuksena ihan hyvä, mutta siihen liittyy muutamia haasteita. Hallitukselle ei ole tarkoituksellista antaa täysin vapaita käsiä vastiketason määrittämisen suhteen, vaan valtuutuspäätöksessä olisi syytä olla jokin katto korotuksille sekä myös perusteet, milloin korotus voidaan tehdä, sanoo Koro-Kanerva.
– Koska valtuuksien myöntäminen hoitovastikkeen osalta on suhteellisen vaikeaa, parempi vaihtoehto on pyrkiä ennakoimaan muutoksia jo yhtiökokouksessa ja määritellä jo silloin budjetti sellaiseksi, että tilaa yllätyksille on. Muutoinkin olisi erittäin olennaista, että vastiketaso varmistaisi myös sen, että yhtiöllä olisi koko ajan 3–4 kk hoitovastikekertymä puskurina, summaa Koro-Kanerva.
Kuva: Adobe Stock