Monissa taloyhtiöissä pohditaan tällä hetkellä vuoden 2024 taloutta. Taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana, mikä on näkynyt vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä monessa taloyhtiössä. Taloyhtiöissä kannattaa varautua kustannusten kasvuun, yllättäviin menoihin ja mahdollisiin vastikekorotuksiin myös vuonna 2024.
Taloyhtiössä energiaa kuluu erityisesti lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30–40 prosenttia. Näiden kustannusten nopea nousu on keskeisessä roolissa puhuttaessa tarpeesta korottaa hoitovastiketta. Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämmitetään kaukolämmöllä, jonka hinta vaihtelee niin paikkakunnan kuin myös tuotantotavan mukaan. Taloyhtiön kannattaakin seurata oman alueensa hintakehitystä.
On selvää, että pienempi lämmön, sähkön ja vedenkulutus tuo taloyhtiölle taloudellisia säästöjä. Taloyhtiöillä on hyviä keinoja säästää energiaa myös ilman merkittäviä investointeja. Ensimmäinen askel kohti energiansäästötoimenpiteitä on kulutuksen seuraaminen. Yhtä lailla, kun taloyhtiössä seurataan kassasaldoa, tulisi seurata säännöllisesti myös veden- ja energiankulutusta, kertoo Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
– On selvää, että pienempi lämmön, sähkön ja vedenkulutus tuo taloyhtiölle taloudellisia säästöjä. Taloyhtiöillä on hyviä keinoja säästää energiaa myös ilman merkittäviä investointeja. Ensimmäinen askel kohti energiansäästötoimenpiteitä on kulutuksen seuraaminen. Yhtä lailla, kun taloyhtiössä seurataan kassasaldoa, tulisi seurata säännöllisesti myös veden- ja energiankulutusta, kertoo Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
Sen lisäksi, että energiakustannukset saattavat poiketa huomattavastikin ennakoidusta, taloyhtiölle voi tulla myös monia muita yllättäviä kuluja, joiden suuruutta on mahdotonta etukäteen tarkasti arvioida.
– Taloyhtiöllä on hyvä olla 2–3 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa puskurirahastona yllättävien kulujen varalle. Osakkaiden kannalta on yleensä helpompi maksaa vastikkeita hieman yläkanttiin kuin maksaa yhdellä kertaa ylimääräinen vastike. Taloyhtiön hallitukselle kannattaa kuitenkin antaa valtuudet tarvittaessa kerätä ylimääräisiä vastikkeita ilman uuden yhtiökokouksen järjestämistä, Rekonen linjaa.
Korkojen nousu rasittaa osakkaiden ja taloyhtiöiden taloutta
Taloyhtiön lainatilanteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Valtaosalla taloyhtiöistä on velkaa. Osakkailta perittävät rahoitusvastikkeet, joista saatavilla varoilla taloyhtiön lainakuluja maksetaan, ovat viime aikoina kasvaneet erityisesti uudiskohteissa, joiden rakentaminen on rahoitettu suurella yhtiölainalla. Lainan mahdollinen lyhennysvapaa on monissa tapauksissa voinut päättyä kuluneen vuoden aikana samaan aikaan, kun korkotaso on noussut merkittävästi.
Rahoitusvastikkeita on saatettu joutua nostamaan reilusti myös taloyhtiöissä, joilla on runsaasti korjauslainaa maksettavanaan. Kun samaan aikaan yleinen taloustilanne on heikentynyt, näkyvät yhteisvaikutukset osakkaiden vastikerästeinä, jotka ovat nousseet ajankohtaisemmaksi ja realistisemmaksi uhkakuvaksi kuin pitkään aikaan.
Viime aikoina mediassa on toisaalta nähty kasvavissa määrin otsikoita korkojen laskusta. Esimerkiksi suomalaisten asunto- ja taloyhtiölainojen kannalta keskeisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor on kääntynyt laskuun.
– Eri tahojen ennusteiden pohjalta näyttäisi siltä, että ensi vuonna korontarkistuspäivät tarkoittavat monissa tapauksissa korkokulujen laskua ja helpotusta mahdollisesti hyvinkin tiukkaan tilanteeseen. Paluuta nollakorkoaikaan on kuitenkin turha lähivuosina odottaa, summaa Rekonen.
Kuva: Adobe Stock