Tunnetko taloyhtiösi lainatilanteen?

Asunnonostajan ja osakkaan on hyvä olla perillä taloyhtiön remonttien rahoittamisesta. Taloyhtiölainaa voi olla uudiskohteiden lisäksi myös vanhoissa taloyhtiöissä erilaisten korjaushankkeiden johdosta. Koko taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä ovat vastuussa taloyhtiölainasta. Tietämättömyys taloyhtiölainan suuruudesta voi käydä kalliiksi korkojen noustessa.

Taloyhtiön remontteja on mahdollista rahoittaa monin eri tavoin. Suurempi remontti rahoitetaan tyypillisesti taloyhtiölainalla, jonka tarkat lainaehdot ovat aina taloyhtiökohtaisia. Niihin ja lainan lopulliseen hintaan vaikuttavat muun muassa taloyhtiön taloudellinen tilanne, sijainti, ikä, remonttitarve, vakuudet, tarvittavan rahoituksen määrä ja laina-ajan pituus.

”Koko taloyhtiö, eli kaikki osakkaat, ovat vastuussa taloyhtiölainasta. Tämä asia voi kirkastua ikävällä tavalla, jos taloyhtiön muille osakkaille tulee maksuvaikeuksia”, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen sanoo.

Taloyhtiön lainoista kannattaa pysyä ajan tasalla

Osakkaan ja asunnonostajan on hyvä olla perillä siitä, kuinka paljon taloyhtiöllä on lainaa ja miten tämä vaikuttaa omiin asumiskustannuksiin.

”Osakkaan ja asunnonhankintaa harkitsevan kannattaa perehtyä taloyhtiölainojen ehtoihin, jotta pystyy arvioimaan kuinka paljon esimerkiksi muutokset korkotasossa vaikuttavat omiin asumiskustannuksiin. Taloyhtiöiden lainat ovat yksittäisen osakkaan näkökulmasta tyypillisesti vähemmän joustavia kuin henkilökohtaiset lainat”, Rekonen varoittaa.

Rekonen kehottaa kiinnittämään huomiota myös oman taloyhtiön korjausvelkaan.

”Jos näyttää siltä, että korjattavaa on kasautunut liikaa, kannattaa varautua siihen, että remontteja varten tarvitaan myös paljon rahoitusta. Tällöin yhtiöstä voi tulla pankille haasteellinen lainoitettava, ja vaikka taloyhtiö tällaisessa tilanteessa lainaa saisikin, tulee yksittäiselle osakkaalle siitä yhtäkkiä paljon maksettavaa. Korjauksia ei kannata lykätä vaan toteuttaa niitä suunnitelmallisesti, jolloin korjausvelkaa ei pääse kertymään liikaa”, Rekonen sanoo.

Entä jos taloyhtiölle ei myönnetä lainaa?

Isännöintiliitto arvioi, että Suomessa on yhä enemmän taloyhtiöitä, joilla on vaikeuksia täyttää pankkien ehtoja rahoituksen saamiselle. Käytännössä pankki siis arvioi, että kiinteistön arvo ei riitä lainan vakuudeksi, eikä halua rahoittaa korjaushanketta. Tällaiseen tilanteeseen voidaan joutua esimerkiksi silloin, jos taloyhtiölle on kertynyt paljon korjattavaa ja se sijaitsee muuttotappioalueella, eli asuntojen myyntiarvo on heikko. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa siihen, ettei tällaisessa taloyhtiössä pystytä tekemään korjaustarpeen näkökulmasta riittävästi remontteja ja kiinteistön arvo heikkenee edelleen.

Tilanteessa, jossa pankki ei myönnä taloyhtiölle tarpeeksi lainaa, remontteja voi olla mahdollista rahoittaa taloyhtiön osakkaiden säästöillä ja henkilökohtaisilla lainoilla. Jos näin saadaan kerättyä osa hankkeen vaatimasta rahoituksesta, saattaa pankki pystyä rahoittamaan loput.

”Valtiolta voi myös hakea valtiontakausta peruskorjaamiseen, mutta järjestelmän ehtojen vuoksi tätä mahdollisuutta vain hyvin harvat taloyhtiöt ovat pystyneet hyödyntämään. Tulevan eduskunnan olisi tärkeää paneutua myös tämän takauslainajärjestelmän uudistamiseen ja taloyhtiöiden korjaushankkeiden rahoittamiseen”, Rekonen sanoo.