Tuoreista Isännöinnin ammattilaiset -kyselytutkimuksen tuloksista selviää, että valtaosa alan ammattilaisista on tyytyväisiä työnsä sisältöön. Työssä pidetään erityisesti sen monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta. Myös vapaus ja itsenäisyys sekä työyhteisö ja kollegat nousevat esiin merkittävimpinä työn mielekkyyden taustalla olevina tekijöinä.
Työn monipuolisuus käy ilmi tarkasteltaessa isännöintityötä tekevien työajan jakautumista eri tehtäviin. Kontaktit asiakasyhtiöiden hallitusten, osakkaiden ja asukkaiden kanssa vievät eniten aikaa. Näiden kontaktien osuus kokonaistyöajasta on kuitenkin ainoastaan 28 %, mikä kertoo siitä, että työhön liittyy valtavasti muutakin. Myös muun muassa hallinnollisiin kokouksiin kuluu runsaasti aikaa (19 %), sillä ne työllistävät osallistumisen lisäksi myös valmistelun ja pöytäkirjojen teon muodossa.
Ala kaipaa lisää uusia tekijöitä
Asunto-osakeyhtiöiden määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut vuosi vuodelta, mikä johtuu pääasiassa uudistuotannon määrästä ja kaupungistumisesta. Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöitä on kaupparekisterissä 91 568.
– Vaikka asuinrakennusten uudistuotanto elää tällä hetkellä uusien aloitusten osalta jääkautta, ei tarve uusille asunnoille Suomen suurissa kasvavissa kaupungeissa ole katoamassa minnekään. Ennusteiden mukaan kaupungistuminen Suomessa jatkuu. Suuriin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen suuntaa uusia asukkaita niin muualta Suomesta kuin ulkomailtakin. Uusia isännöitäviä taloyhtiöitä syntyy jatkossakin., kommentoi Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen.
Myös isännöinnin parissa työtä tekevät jakavat näkemyksen siitä, että töitä riittää jatkossakin. Isännöinnin ammattilaiset -tutkimuksen tuloksista selviää, että yli 90 % alalla työskentelevistä ammattilaisista pitää isännöintialan työllisyysnäkymiä hyvinä. Osuus on kasvanut tutkimuksen edellisestä toistosta vuonna 2020.
– Erittäin hyvä työllisyysnäkymä kertoo tietenkin myös siitä, että alalle kaivataan uusia tekijöitä, kertoo Rekonen.
Moni alan ammattilainen on jäämässä lähivuosina eläkkeelle, joten työpaikkoja vapautuu runsaasti uusille halukkaille. Erityisesti nuoria kaivataan alalle lisää. Alan ammattilaiset ovat keskimäärin 50-vuotiaita. Joka neljäs on yli 57-vuotias.
Ansiotaso alalla vaihtelee riippuen työnkuvasta. Kaikkien työnkuvien osalta palkat ovat keskimäärin kuitenkin nousseet viime vuosien aikana. Isännöitsijän työtä tekevän mediaanivuosiansio on tällä hetkellä 49 800 euroa. Kuukausitasolla tämä tarkoittaa 4 150 euron tienestiä.
Tulevaisuuden isännöitsijöiltä tarvitaan uudenlaisia taitoja
Isännöinti tulee toimialana tulevaisuudessa eriytymään yhteiskunnan mukana. Eri puolilla Suomea tarvitaan jatkossa erityyppisiä isännöinnin työkalupakkeja. Kasvukeskuksissa täytyy keskittyä nykyistä enemmän monikielisen ja monikulttuurisen asumisen edistämiseen. Esimerkiksi Helsingissä tulee ennusteiden valossa olemaan yhä useampia taloyhtiöitä, joiden asukkaista merkittävä osa puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin Suomea. Tällöin taloyhtiön viestinnässä voidaan tarvita suomen lisäksi englantia ja esimerkiksi kuvitusta asukkaiden ohjeistamiseen ja arjen ristiriitojen ennaltaehkäisyyn.
– Laadukkaan isännöinnin kilpailuvalttina tällaisissa taloyhtiöissä on tulevaisuudessa osata avoimin mielin palvella erikielisiä ja eritaustaisia asiakkaita heidän tarvitsemallaan tavalla, Rekonen sanoo.
Kaukana suurista kaupungeista sijaitsevilla muuttotappiopaikkakunnilla taloyhtiöiden väki puolestaan ikääntyy ja vähenee. Näillä alueilla on yhä enemmän taloyhtiöitä, joissa pitäisi suurten peruskorjausten sijasta pohtia koko yhtiön alasajoa. Syrjäseuduilla korostuvat myös vanhenevan väestön tarpeet: tuen tarve kotona asumiselle, kotihoidon ja esteettömyyden tarve.
– Muuttotappiopaikkakunnalla voi siis menestyä tulevaisuudessa sellainen isännöintiyritys, joka osaa palvella erityisen hyvin seniorien asumistarpeita ja hoitaa tarvittaessa myös taloyhtiön hallitun alasajon ja ohjaa osakkaat esimerkiksi yhteistyössä kunnan kanssa laadukkaan ARA-asumisen pariin, kertoo Rekonen.
Digitalisaatio ja uudet teknologiset ratkaisut taas vaikuttavat isännöintiin niin suurissa kaupungeissa kuin muuallakin Suomessa. Tulevaisuudessa isännöintialallakin tullaan hyödyntämään nykyistä enemmän esimerkiksi tekoälyä, asiakaspalvelurobotiikkaa ja ohjelmia, joilla luoda ennustavaa raportointia johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Isännöinnin työtä asiantuntijana teknologia ei kuitenkaan korvaa. Taloyhtiöissä tarvitaan jatkossakin henkilöä johtamaan, viestimään, selvittelemään ja ennen kaikkea kohtaamaan ihmiset ihmisenä. Työssä menestyminen vaatii tulevaisuudessa kuitenkin taitoa hyödyntää uudenlaisia teknologisia ratkaisuja.
– Jos haastava ja monipuolinen asiantuntijatyö taloyhtiömaailmassa kiinnostaa, nyt on oivallinen hetki hypätä isännöinnin kelkkaan. Kuten yhteiskunta laajemminkin, myös isännöintiala elää tällä hetkellä murroksessa. Uutta teknologiaa otetaan vauhdilla käyttöön ja taloyhtiöiden eriytyvät tarpeet tuovat jatkuvasti uusia pohdittavia kysymyksiä isännöintialan ammattilaisten ratkaistaviksi. Samaan aikaan isännöinti kuitenkin tarjoaa ihmiselle varsin vakaan työpaikan. Isännöintiä tarvitaan jatkuvasti suhdannetilanteesta riippumatta, kiteyttää Rekonen.
Tutkimus tehtiin kesän 2023 aikana ja vastaajia oli yli 500 isännöitsijää.
Lisätietoja ja tutkimusaineisto:
Isännönöinnin ammattilaiset 2023 >>
Isännöintiliiton toimialakatsaus 2023 >>