Yhä useampi putkiremontti jää tekemättä, kun rahaa ei ole – ongelma pahentunut nopeasti

Taloyhtiöiden putkiremontteja jää toteutumatta dramaattisesti aiempaa enemmän rahoitusvaikeuksien takia. Trendin jatkuessa joudutaan yhä useammin miettimään, pitääkö rakennus purkaa kokonaan vai korjataanko sitä kevyemmin.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri paljastaa merkittävän muutoksen taloyhtiöiden remonttirahoituksessa. Viime vuonna 6 prosenttia isännöitsijöistä sanoi, että putkiremontteja on jäänyt toteutumatta taloyhtiön rahoitusvaikeuksien takia. Tänä vuonna 15 prosenttia vastaajista uskoo, että remontti ei onnistu rahoituksen puuttuessa.

– Yhdeksän prosenttiyksikön kasvu on todella merkittävä, etenkin kun trendi on, että putkiremontit kallistuvat entisestään muun muassa materiaalikustannusten ja yleisen hintojen nousun takia, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Jos rakennusta ei pystytä korjaamaan, se tarkoittaa väistämättä jossain vaiheessa sitä, että asuinkelvoton rakennus pitää purkaa.

– Näyttää selvältä, että taloyhtiöiden ja asuntojen purkamiset lisääntyvät tällä vuosikymmenellä, Viljamaa arvioi.

Putkiremonteissa näkyy konkreettisesti Suomen alueellinen eriytyminen. Rahoitusvaikeudet nimittäin perustuvat erityisesti siihen, että tietyillä alueilla asuntojen arvo laskee ja samaan aikaan putkiremonttien kustannukset nousevat.

– Jos asuntojen keskineliöhinta on 5000 euroa ja aiempaa velkaa ei ole, rahoituksen saamisessa ei todennäköisesti ole suurempia ongelmia. Mutta jos asuntojen neliöhinta on alle 1500 euroa, rahoituksen saaminen ei ole todellakaan itsestäänselvyys.

Perinteisille putkiremonteille tarvitaan lisää vaihtoehtoja

Rahoitusvaikeuksien takia taloyhtiöiden korjauksia joudutaan yhä useammin pilkkomaan, pienentämään ja muuttamaan. Rahoituksen saaminen vaatii isännöinniltä entistä enemmän neuvottelutaitoja ja osaamista sekä taloyhtiöiltä kykyä tehdä kompromisseja.

– Taloyhtiöissä pitää ymmärtää, että ei voida hakea rahoitusta Teslaan, kun käytännössä skootteri on ainoa mahdollinen vaihtoehto, Viljamaa vertaa.

Isännöitsijät toivovat markkinoille uusia niin sanottuja kevytkorjauksen malleja ja uutta teknologiaa, joiden avulla putkistoja voitaisiin korjata pienemmällä budjetilla. Kevytkorjaamiseen haasteita tuovat kuitenkin muun muassa talotekniikan vaatimukset ja rakennusviranomaisten määräykset.

– On tietysti hyvä, että Suomessa rakennuksissa on korkea laatutaso, mutta alueiden eriytyessä on entistä vaikeampaa saada rahoitusta kokonaisvaltaiseen putkiremonttiin. Siksi tarvitaan kevytkorjaamisen malleja, joiden avulla korjaaminen on mahdollista niin, että talossa voi vielä asua turvallisesti ja viihtyisästi sen sijaan, että talo saa suoraan purkutuomion.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri tehtiin 12:nnen kerran. Tutkimukseen vastasi 127 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Vastaajamäärä kattaa noin 3000 taloyhtiötä ympäri Suomen. Barometri toteutettiin yhteistyössä DanskeBankin, Rakennuttajakaari Oy:n ja Uponorin kanssa.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin.

Lisätietoja

Tuomas Viljamaa
Vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja
040 723 5821
tuomas.viljamaa@isannointiliitto.fi