Jopa pääkaupunkiseudulla on taloyhtiöitä, jotka huojuvat uhkarohkeasti maksukyvyttömyyden rajoilla. Ahdingon aiheuttaa se, että vastikkeita ei ole haluttu nostaa kuluja vastaavalle tasolle vaan on jääräpäisesti pidetty kiinni vuosikausia liian alhaisista vastikkeista.
Taloyhtiöiden talousahdinko ei koske vain syrjäseutuja. Pääkaupunkiseudullakin on taloyhtiöitä, jossa edes juoksevia kuluja ei pystytä taloyhtiön kassasta hoitamaan, koska vastikkeita ei ole nostettu kuluja kattavalle tasolle isännöitsijän ehdotuksen ja laskelmien mukaisesti.
– Eräässäkin pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa taloyhtiössä hoitovastiketta ei ole nostettu isännöitsijän esityksistä huolimatta kymmeneen vuoteen ja kun lyhyen ajan sisään on tullut muutama vesivahinko, on taloyhtiön jo vuosia supistuneet vastikepuskurit syöty hetkessä ja pakollisia lämmitys-, vesi- ja sähkölaskuja on rästissä. Nyt hoitovastike pitäisi yli tuplata, jotta taloyhtiö voisi maksaa juoksevat kulunsa. Kun lisäksi korjauksia on paljon tekemättä, on tulevaisuudenkin talousnäkymät heikot”, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Kaukolämmön hinta on voinut kaupungista riippuen parissa vuodessa lähes tuplaantua, kiinteistövero ja vesimaksut nousseet myös merkittävästi. Toki hintojen nousuissa on nyt entistä isompia paikkakuntakohtaisia eroja. Tilanteessa korostuu niin taloyhtiön kuin sen osakkaiden maksukyvyn joustaminen ja suunnitelmallisuus. Isännöintiliitto on suositellut, että taloyhtiöllä olisi vähintään 3-4 kuukauden hoitovastikekertymä tilillään puskurina ja yhtiökokouksen vastikkeennostoesitykset tulisi ottaa tosissaan.
– Osakkaat vastustavat vastikkeennostoja, koska pelkäävät, ettei heillä ole niihin varaa. Yhteisvastuu taloyhtiössä tarkoittaa kuitenkin, että jokaisen osakkaan vastuulla on huolehtia yhtiön maksukyvystä. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi yllättävä iso vesivahinko saattaa suistaa taloyhtiön konkurssiin, jos yhtiön tilillä ei ole rahaa, yhtiö ei saa lainaa ja osa osakkaista on maksukyvyttömiä. Siinä on turhan helposti konkurssin ainekset kasassa. Tämä romahduttaa osakkaan oman rahapussin lisäksi myös asunnon arvon, toteaa Koro-Kanerva.
Ylimääräiset vastikkeet ovat laastari avohaavaan
Joissain taloyhtiöissä liian alhaisesta vastikemäärästä aiheutunutta huonoa taloutta on paikattu keräämällä ylimääräisiä vastikkeita. Osakkaan oman talouden suunnittelun kannalta lisävastikkeet ovat aina kuitenkin yllättävän iso meno ja siksi huonompi vaihtoehto kuin suunnitelmallisuus. Lisäksi ylimääräiset vastikkeet ovat huono signaali pankeille.
Ylimääräisten vastikkeiden kerääminen etenkin toistuvasti on selkeä viesti pankeille taloyhtiön huonosta suunnitelmallisuudesta ja siksi punainen lippu lainansaannin kannalta, varoittaa Koro-Kanerva.
– Yksi taloyhtiön hallinnon tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia yhtiön lainansaantivalmiudesta. Siihen vaikuttaa tekemättömien korjausten lisäksi yhtiön korjaushistoria ja korjaussuunnitelmat ja niiden dokumentointi, se, että yhtiön talous ei ole jatkuvasti alijäämäinen ja että vastikerästejä ei ole. Tämä kaikki vaatii suunnittelua ja hoito- ja pääomavastiketason pitämistä oikealla tasolla, summaa Koro-Kanerva.
Kuva: Adobe Stock