Putkiremontteja jää yhä useammin toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia – valtion tuet kohdennettava kriittisiin korjauksiin

Putkiremontteja jää tekemättä tai niitä lykätään viimeiseen hetkeen tai putkivuotoihin asti. Taustalla vaikuttaa taloyhtiöiden vaikeudet saada remonttilainaa, heikko taloyhtiöiden taloustilanne ja lisääntynyt korjausvelka.

Taloyhtiöiden rahoitusvaikeudet näkyvät yhä selvemmin putkiremonteissa. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2026 osoittaa, että 21 prosentilla isännöinnin ammattilaisista on hallinnoinnissaan taloyhtiöitä, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on kasvanut viime vuodesta, jolloin vastaava luku oli 19 prosenttia.

Ongelma korostuu erityisesti taantuvilla alueilla. Niillä toimivista vastaajista 42 prosenttia kertoo, että heidän hallinnoimissaan kohteissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia.

– Putkiremontti ei ole taloyhtiölle valinnainen mukavuusremontti, vaan usein rakennuksen kunnon ja asumisen jatkuvuuden kannalta välttämätön korjaus. Se rahoitetaan tyypillisesti taloyhtiölainalla. Jos pankki kuitenkin arvioi taloyhtiön vakuusarvon tai osakkaiden maksukyvyn liian heikoksi, lainaa ei välttämättä ole mahdollista saada riittävästi edes putkiremontin kaltaiseen pakolliseen korjaukseen. Tämä koskee erityisesti alueita, joilla asuntojen kysyntä ja arvot ovat heikentyneet, Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen toteaa.

Valtion tuki on tervetullutta, mutta kohdentaminen ratkaisee

Isännöintiliitto pitää myönteisenä, että valtio haluaa vauhdittaa taloyhtiöiden korjausrakentamista. Hallituksen kevään kehysriihessä linjatut toimet, kuten määräaikainen asuinrakennusten energia-avustus ja valtion takauslainajärjestelmän kehittäminen voivat oikein kohdennettuina helpottaa taloyhtiöiden vaikeutunutta tilannetta.

– On hyvä, että taloyhtiöiden korjausrakentamiseen on tulossa avustuksia ja muita rahoitusta helpottavia ratkaisuja. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että tukitoimet kohdistuisivat taloyhtiöiden kriittisiin peruskorjauksiin, kuten putkiremontteihin. Taloyhtiöiden kannalta kaikkein akuutein kysymys ei aina ole se, saadaanko tehtyä energiatehokkuutta parantava lisätoimi, vaan saadaanko välttämätön korjaus ylipäätään käyntiin. Jos tuki kohdistuu vain sellaisiin hankkeisiin, joihin hyvässä taloudellisessa asemassa olevat taloyhtiöt pystyisivät muutenkin ryhtymään, jää osa vaikeimmassa tilanteessa olevista taloyhtiöistä edelleen ilman apua. Tukien tulisi auttaa katkaisemaan rahoitusvaikeuksien ja kasvavan korjausvelan kierre. Iso korjausvelka on usein yksi syy lainansaantiongelmien taustalla, vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt korostaa.

Isot taloyhtiölainat nostavat asumisen kuluja vuosikausiksi eteenpäin

Taloyhtiöt ottavat putkiremontteja varten suuria ja pitkäkestoisia lainoja, jolloin putkiremonttien kustannukset rasittavat taloyhtiön taloutta pitkään ja nostavat asumisen kustannuksia sekä voivat vaikeuttaa muiden tarpeellisten korjauksien rahoitusmahdollisuuksia. Lähes 60 prosenttia lainoista on 20 vuotta tai yli laina-ajalla.

– Suurissa lainoissa on lainanhoitokustannukset voivat nousta isoiksikin ja siten nostaa asumisen kustannuksia merkittävästi moniksi vuosiksi eteenpäin. Avustuksilla voi olla asumisen kustannuksia kohtuullistava vaikutus, jos niitä saisi myös putkiremontteihin, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

– Putkiremontteihin ryhdytään usein liian myöhään ja pakon edessä, mikä nostaa putkien korjauksien kokonaiskustannuksia, kun ensin korjataan putkien vuodoista johtuvia vesivahinkoja ja sitten vasta pakon edessä ryhdytään putkiremonttiin, Falck-Hvilstafeldt harmittelee.
Yleisin syy ryhtyä putkiremonttiin on tuoreen putkiremonttibarometrin mukaan jo tapahtuneet vuodot. Barometriin vastanneista isännöitsijöistä 53 prosenttia arvioi, että putkien käyttöiän näkökulmasta remontit tehdään liian myöhään tai viime hetkellä.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2026 toteutettiin toukokuussa 2026. Kyselyyn vastasi 131 isännöintialan ammattilaista eri puolilta Suomea. Vastaajista 77 raportoi myös tiedot viimeisimmästä putkiremontistaan. Kaikkiaan kyselyyn vastanneilla oli hallinnoinnissaan noin 2 000 taloyhtiötä. Putkiremonttibarometri toteutettiin nyt 17. kerran.

Tutustu tutkimustuloksiin >>