Isännöintiliiton säännöt

Isännöintiliiton jäsenet ovat sitoutuneita noudattamaan liittokokouksen hyväksymiä Hyvä isännöintitapa - Isännöinnin eettisiä ohjeita.

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Isännöintiliitto ry. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä
nimitystä Isännöintiliitto.

Isännöintiliiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko maa.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Isännöintiliiton tarkoituksena on isännöitsijöiden ja isännöintipalveluja tuottavien yhteisöjen valtakunnallisena etujärjestönä

  • toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja.
  • edistää isännöintipalvelujen ammattimaisen tuottamisen yleisiä edellytyksiä.
  • edistää oikean tiedon leviämistä isännöintiä koskevissa asioissa.
  • herättää jäsenissään kiinnostusta isännöinti- ja kiinteistöalan kysymyksiin sekä kehittää niiden piirissä alan osaamista.
  • toimia isännöinti- ja kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi.

Tarkoitustaan Isännöintiliitto toteuttaa

  • järjestämällä jäsenilleen neuvontaa, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä muita koulutustilaisuuksia.
  • tutkimalla ja tilastoimalla isännöinti- ja kiinteistöalaa.
  • tiedottamalla isännöintipalveluja koskevista asioista.
  • toimimalla viranomaisten ja isännöitsijöiden sekä isännöitsijäpalveluja tuottavien yhteisöjen yhdyssiteenä.
  • toimimalla yhteistyössä kiinteistöalan muiden järjestöjen kanssa.
  • järjestämällä muuta vastaavaa Isännöintiliiton tarkoitusta edistävää toimintaa.
  • edistämällä Hyvän isännöintitavan – Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamista jäsenten valvonta- ja kurinpitomenettelyin.

Toimintansa tukemiseksi Isännöintiliitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä anoa avustuksia ja apurahoja.

Isännöintiliitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

Isännöintiliiton tarkoituksena ei ole voiton eikä muun taloudellisen ansion tuottaminen sen toimintaan osallisille.

3. Jäsenet

Isännöintiliiton varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröity isännöitsijäyhdistys, isännöintipalveluja tuottava oikeuskelpoinen yhteisö eli isännöintiyritys ja kiinteistönomistaja, joka on oikeuskelpoinen yhteisö ja joka tuottaa itse tai hankkii käyttöönsä isännöintipalveluja ja, joka on sitoutunut Isännöintiliiton liittokokouksen hyväksymien Hyvän isännöintitavan – Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamiseen sekä siihen liittyvään valvonta- ja kurinpitomenettelyyn.

Isännöintiliiton hallitus hyväksyy ja erottaa varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet.

Jos jäsen haluaa erota Isännöintiliitosta, sen on ilmoitettava siitä kirjallisesti Isännöintiliiton hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta Isännöintiliiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta lähinnä seuraavan tammikuun alusta lukien, mikäli eroilmoitus jätetään syyskuun loppuun mennessä. Jos eroilmoitus jätetään syyskuun jälkeen ennen kalenterivuoden loppua, jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksunsa vuoden pituiselta ajalta eroilmoituksesta lukien.

Jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta vuosittaisen jäsenmaksunsa maksamatta kuuden (6) kuukauden ajan maksun erääntymisestä lukien, voidaan hallituksen päätöksellä katsoa eronneeksi. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa Isännöintiliittoa.

Eronnut, erotettu tai eronneeksi katsottu jäsen menettää kaikki oikeutensa Isännöintiliittoon nähden, mutta on velvollinen maksamaan erottamisvuonna ja sitä ennen edeltäneet jäsenmaksunsa.

Isännöintiliitolla voi olla liittokokouksen nimeämiä kunniapuheenjohtajia. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Isännöintiliiton tarkoitusta ja toimintaa.

4. Jäsenmaksu

Varsinainen jäsen maksaa Isännöintiliitolle vuosittain jäsenmaksun, joka perustuu isännöitsijäyhdistyksen jäseninä olevien isännöitsijöiden lukumäärään ja isännöintipalveluja tuottavien yhteisöjen isännöinnin vuosiliikevaihtoon. Kiinteistönomistajan osalta, joka tuottaa itse tai hankkii käyttöönsä isännöintipalveluja, jäsenmaksu perustuu isännöinnin osuuteen vuosiliikevaihdosta.

Isännöintiliiton liittokokous vahvistaa jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnat.

Jäsenen on ilmoitettava jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot Isännöintiliitolle.

Kunniapuheenjohtajat eivät maksa jäsenmaksua.

Kannatusjäseniltä perittävän vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden päättää liittokokous hallituksen esityksestä.

5. Liittokokous ja Isännöintiliiton toimielimet

Ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Isännöintiliiton pysyviä toimielimiä ovat Isännöintiliiton hallitus, vaalivaliokunta ja hallituksen työvaliokunta. Hallitus voi perustaa väliaikaisia työryhmiä erillistehtävien hoitamista varten.

6. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksiin voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Liittokokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuussa.

7. Liittokokous

Liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • esitellään edellisen tilikauden tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen.
  • vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä päätetään niistä toimenpiteistä, jotka toimintakertomus tai tilintarkastuskertomus saattavat aiheuttaa.
  • esitellään ja vahvistetaan talousarvio kuluvalle tilikaudelle.
  • vahvistetaan Isännöintiliiton toimintasuunnitelma kuluvalle tilikaudelle ja päätetään jäsenmaksuperusteiden yksikköhinnat sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle.
  • määrätään Isännöintiliiton hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot.
  • määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä
  • valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet, varajäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä päätetään varapuheenjohtajien sijaantulojärjestyksestä.
  • määrätään vaalivaliokunnan jäsenten lukumäärä, valitaan vaalivaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet.
  • valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä.
  • käsitellään strategiset muutokset ja muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Asia, jonka jäsen haluaa liittokokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisena Isännöintiliiton hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

8. Ylimääräinen liittokokous

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 Isännöintiliiton äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi kokousta halutaan. Hallituksen on tällöin viimeistään kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä kutsuttava koolle liittokokous.

9. Kokouskutsu

Yhdistyksen kokoukset on kutsuttava koolle joko postitse tai sähköpostitse ja julkaisemalla kutsu Isännöintiliiton jäsensivuilla. Hallitus kutsuu liittokokouksen koolle siten, että kutsu toimitetaan kullekin jäsenelle, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Jäsenten on toimitettava hallitukselle ajantasaiset posti- ja / tai sähköpostiosoitteensa.

10. Äänioikeus

Liittokokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni ja tämän lisäksi niin monta ääntä kuin sen edellisenä kalenterivuonna Isännöintiliitolle maksama, Isännöintiliiton käyttöön jäävä jäsenmaksu on täysiä kahdensadan (200) euron suuruisia eriä. Isännöintiliiton käyttöön jäävään jäsenmaksuun ei lasketa Isännöintiliiton isännöitsijäyhdistyksille palauttamia tai Isännöintiliiton edelleen muille yhteisöille maksamia jäsenmaksuosuuksia.

Millään jäsenellä ei kuitenkaan voi olla enempää ääniä kuin 1/10 liittokokouksessa edustettuna olevasta kokonaisäänimäärästä. Edellytyksenä äänioikeudelle liittokokouksessa on, että kaikki erääntyneet jäsenmaksut on maksettu Isännöintiliitolle edellisen kalenterivuoden aikana.

Liittokokouksessa ääniä ei voi jakaa.

Äänioikeutta liittokokouksessa käyttävän tulee ilmoittaa äänioikeuden käyttämisestä viimeistään liittokokousta edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä kokouskutsussa tarkemmin annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli jäsen ei ole ilmoittanut asianmukaisesti äänioikeuden käyttämisestä tai esittänyt asianmukaista valtakirjaa, on jäsenellä liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, muttei äänioikeutta.

Liittokokouksessa päätökseksi tulee se kanta, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, mikäli puheenjohtajalla on oikeus käyttää jonkun jäsenen äänioikeutta kokouksessa. Mikäli puheenjohtajalla ei ole oikeutta käyttää äänioikeutta, ratkaisee arpa. Vaaleissa valitaan se, joka saa eniten ääniä vaaleissa mukana olleista. Vaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uusia valittaessa äänestetään ensin puheenjohtajasta, tämän jälkeen varapuheenjohtajista, seuraavaksi muista hallituksen varsinaisista jäsenistä ja viimeisenä hallituksen varajäsenistä.

Jäsen saa käyttää oikeuttaan liittokokouksessa valtuutetun välityksellä. Valtuutetun on esitettävä päivätty kirjallinen valtakirja. Valtakirja koskee yhtä kokousta, jollei valtuutuksesta muuta ilmene. Valtuutetun on esitettävä valtakirja viimeistään liittokokousta edeltävänä arkipäivänä klo 10.00 mennessä kokouskutsussa tarkemmin annettujen ohjeiden mukaisesti tai muutoin valtuutus ei ole pätevä.

Kunniapuheenjohtajalla ja kannatusjäsenellä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus, muttei äänioikeutta. Isännöitsijäyhdistyksen jäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus.

11. Hallitus

Isännöintiliiton hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, kolme (3) varapuheenjohtajaa sekä vähintään kuusi (6) ja enintään yhdeksän (9) muuta varsinaista jäsentä, joille kullekin valitaan samalla henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaaleja seuraavan toisen liittokokouksen päättyessä, kuitenkin niin, että sääntömuutoksen jälkeen ensimmäinen liittokokous valitsee yhden varapuheenjohtajan niin, että hänen toimikautensa päättyy valintaa seuraavan liittokokouksen päättyessä ja kaksi varapuheenjohtajaa niin, että heidän toimikautensa päättyy valintaa seuraavan toisen liittokokouksen päättyessä.

Hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan myös kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy vaaleja seuraavan toisen liittokokouksen päättyessä kuitenkin niin, että sääntömuutoksen jälkeen ensimmäinen liittokokous valitsee puolet jäsenistä niin, että heidän toimikautensa päättyy valintaa seuraavan liittokokouksen päättyessä ja puolet niin, että heidän toimikautensa päättyy valintaa seuraavan toisen liittokokouksen päättyessä.

Vuosittain on erovuorossa puolet hallituksen jäsenistä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Hallituksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

12. Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on mm:

  • johtaa Isännöintiliiton toimintaa sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti.
  • valmistella liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua koolle liittokokous.
  • ottaa ja erottaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja ja yksiköiden johtajat sekä päättää uusien toimien perustamisesta
  • valmistella Isännöintiliiton talousarvio.
  • määrätä ja vastata Isännöintiliiton varojen käyttämisestä ja periä Isännöintiliiton saatavat.
  • asettaa Isännöintiliiton työvaliokunta ja tarvittaessa muita jaostoja ja työryhmiä valmistelemaan hallituksen niille antamia tehtäviä.
  • palkita Isännöintiliiton toiminnassa ja kiinteistöalalla ansioituneet henkilöt Isännöintiliiton ansiomerkillä.
  • hyväksyä ja erottaa Isännöintiliiton jäsenet.
  • tehdä esitys liittokokoukselle Isännöintiliiton kunniapuheenjohtajista.

13. Hallituksen työvaliokunta

Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallitukselle esitettävät asiat sekä tehdä hallituksen määräämät tehtävät. Työvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja puheenjohtajana ja varapuheenjohtajat, enintään kaksi (2) hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä sekä toimitusjohtaja sihteerinä.

Työvaliokunta kokoontuu yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puolet työvaliokunnan jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on paikalla.

14. Vaalivaliokunta

Isännöintiliitolla on vaalivaliokunta, johon kuuluu vähintään kaksi (2) ja enintään neljä (4) jäsentä. Valiokunnan jäsenen toimikausi on kaksi (2) vuotta ja se päättyy valintaa seuraavan toisen liittokokouksen päättyessä kuitenkin niin, että sääntömuutoksen jälkeen ensimmäinen liittokokous valitsee puolet jäsenistä niin, että heidän toimikautensa päättyy valintaa seuraavan liittokokouksen päättyessä ja puolet niin, että heidän toimikautensa päättyy valintaa seuraavan toisen liittokokouksen päättyessä. Sama henkilö voi toimia vaalivaliokunnan jäsenenä enintään 2 toimikautta peräkkäin.

Vaalivaliokunnan puheenjohtaja kutsuu vaalivaliokunnan koolle. Valiokunnan päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Valiokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla Isännöintiliiton hallituksen jäseniä.

Vaalivaliokunnan tehtävänä on tehdä Isännöintiliiton liittokokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi, hallituksen varsinaisiksi jäseniksi, hallituksen varajäseniksi, puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajiksi sekä vaalivaliokunnan jäseniksi seuraavaksi kaudeksi.

15. Toimitusjohtaja

Isännöintiliiton toiminnan käytännön johtajana on Isännöintiliiton toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajan tehtävänä on mm:

  • hoitaa Isännöintiliiton juoksevaa hallintoa ja Isännöintiliiton toimistoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
  • vastata yhdessä hallituksen kanssa toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä Isännöintiliiton kehitystoiminnasta.
  • huolehtia sihteeritoiminnan, asioiden valmistelun ja esittelyn järjestämisestä hallituksen, työvaliokunnan ja eri työryhmien kokouksissa.
  • järjestää Isännöintiliiton taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla.
  • huolehtia toiminnan edellyttämästä tiedonvälityksestä yhteiskunnan, alan järjestöjen ja jäsenkunnan välillä.

16. Nimenkirjoitus

Isännöintiliiton nimen kirjoittavat Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

17. Tilikausi

Isännöintiliiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen on oltava valmis viimeistään kuukausi ennen liittokokousta, jolloin Isännöintiliiton tilikirjat tositteineen ja muine tarpeellisine asiakirjoineen on viimeistään annettava tilintarkastajalle.

18. Tilintarkastus

Isännöintiliitolla on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja.

Tilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi, ja toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

Tilintarkastajan on tilintarkastuksen suoritettuaan annettava kertomuksensa tarkastuksesta viimeistään kaksi viikkoa ennen liittokokousta.

19. Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksen päätöksellä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta kokouksessa.

20. Isännöintiliiton purkaminen

Jos Isännöintiliitto purkautuu, sen varat on käytettävä kiinteistöalan etuja ajaviin tarkoituksiin sillä tavoin kuin Isännöintiliiton purkamisesta päättävä kokous määrää.

Hyväksytty liittokokouksessa 4.6.2020

Tarkastettu PRH:ssa.