Asunto-osakeyhtiölain muutosesitys eteni eduskuntakäsittelyyn

Hallintaanottoperusteita ehdotetaan täydennettäväksi, jotta olisi selvää, että hallintaanottoa voidaan käyttää keinona puuttua lyhytvuokrauksesta aiheutuvaan haittaan. Asuinhuoneisto voitaisiin ottaa yhtiön hallintaan, jos lyhytvuokraus aiheuttaa asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai muuta haittaa ja jos menettelyllä on vähäistä suurempi merkitys.  

Toistaiseksi ei ole varmaa, millaista sääntelyä lyhytaikaisen vuokrauksen osalta on tulossa rakentamislakiin.

Ehdotuksen mukaan lakiin lisättäisiin säännös osakkeenomistajan tietojenantovelvollisuudesta taloyhtiölle tilanteissa, joissa osakehuoneisto on annettu toisen käyttöön.

Tietojen avulla taloyhtiöllä olisi paremmat edellytykset arvioida, kehen osakehuoneiston käyttäjään (esimerkiksi lyhytvuokralaiseen) mahdollinen vahingonkorvausvaatimus tulisi kohdistaa. Lisäksi tietojen perusteella voidaan arvioida, onko lyhytvuokrausta harjoittanut osakkeenomistaja järjestänyt toimintansa riittävän huolellisesti vahinkojen minimoimiseksi.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että omien osakkeiden vastikkeettomaan hankintaan sovellettaisiin lain luvun 18 säännöksiä. Nämä koskisivat päätöksentekoa, hankkimispäätöksen sisältöä sekä osakkeiden pitämistä, mitätöintiä ja luovutusta.

Ehdotuksen tarkoituksena on selventää omien osakkeiden hankintaa koskevaa päätöksentekomenettelyä ja varmistaa, että osakkeenomistajilla on riittävät tiedot päätöksen vaikutusten arvioimiseksi.

Säännöstä omien osakkeiden hankkimisesta ehdotetaan lisäksi täydennettäväksi siten, että yhtiökokous voisi päättää omien osakkeiden vastikkeettomasta hankinnasta yksinkertaisella enemmistöllä, jos osakkeisiin ei kohdistu maksamatonta erääntynyttä yhtiövastiketta eikä yhtiölainaosuutta.

Jos osakkeisiin kohdistuu maksamaton erääntynyt yhtiövastike tai yhtiölainaosuus, päätös olisi tehtävä lain pääsäännön mukaisesti määräenemmistöllä. Tällä pyritään turvaamaan osakkeenomistajan maksuvelvollisuuden ennakoitavuus.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan osakkeenomistajien suostumusta yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ei tarvita, kun osakehuoneiston yhtiövastikeperuste muutetaan käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä vastaamaan saman käyttötarkoituksen osakehuoneistoihin sovellettavaa vastikeperustetta.

Päätöksen tekemiseen riittäisi, että sitä kannattaa neljä viidesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, lukuun ottamatta muutoksen kohteena olevan osakeryhmän osakkeita ja ääniä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että useimmissa yhtiöissä yksittäinen osakas – tai suuremmissa yhtiöissä muutama osakas – ei voisi estää muutosta vastustamalla sitä, jos muutos on muiden osakkeenomistajien kannalta hyväksyttävissä.

Säännöstä sovellettaisiin esimerkiksi tilanteissa, joissa liikehuoneisto muutetaan asuinhuoneistoksi ja samalla sen vastikeperuste muutetaan vastaamaan muiden asuinhuoneistojen vastikeperustetta.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että selvitystilaa ja luovutusta koskeva yhtiökokouksen päätöksenteko selkeytyy ja helpottuu.

Tarkoituksena on varmistaa, että tällainen päätös on käytännössä käyttökelpoinen keino yhtiön toiminnan hallittuun alasajoon tilanteissa, joissa toiminnan jatkaminen aiheuttaisi osakkeenomistajille huomattavaa taloudellista vahinkoa.

Muutos vaikuttaisi muun muassa siihen, miten määräenemmistöpäätöksen edellytyksenä olevaa huomattavaa vahinkoa arvioidaan, sekä siihen, miten päätöksen edellyttämiä asiantuntijalausuntoja hankitaan.

Lakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan taloyhtiön hakeutumisesta konkurssiin päättää yhtiökokous hallituksen sijaan.

Lisäksi ehdotetaan menettelyä selventäviä säännöksiä konkurssitilanteisiin. Ne koskisivat osakehuoneiston hallintaoikeuden päättymistä sekä osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuuden lakkaamista konkurssin yhteydessä.

Lakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että siitä käy nykyistä selvemmin ilmi velvollisuus sopia huoneistokäynnin ajankohdasta ensisijaisesti osakkeenomistajan ja huoneiston haltijan kanssa.

Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi yhtiön edustajan oikeutta päästä huoneistoon silloin, kun käynnin ajankohdasta ei päästä sopimukseen.

Osakkeenomistajan ja huoneiston haltijan tiedonsaantia ehdotetaan parannettavaksi siten, että huoneistokäynnistä on jätettävä ilmoitus, jos käynti tapahtuu ilman ennakkosopimusta.

Hallintaanottoperusteiden soveltaminen häiriötilanteisiin puuttumisessa

Lain hallintaanottoperusteita ehdotetaan täydennettäväksi häiriötilanteisiin puuttumista ja osakehuoneiston hallintaanottoa koskevien säännösten osalta.

Tarkoituksena on mahdollistaa puuttuminen sellaiseen osakkeenomistajan tai asukkaan menettelystä johtuvaan häiriöön tai haittaan, joka on vähäistä suurempi ja jota yhtiön, osakkaiden ja asukkaiden ei ole velvollisuus sietää, mutta joka jää nykyisten hallintaanottoperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

Sääntely toteutettaisiin lisäämällä hallintaanottoperusteeksi nykyisiin perusteisiin rinnastuva erittäin painava syy.

Hallintaanottoperusteiden soveltaminen terveyden säilyttämisen kannalta

Hallintaanottoperusteita ehdotetaan täydennettäväksi siten, että osakehuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan myös silloin, kun osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä terveyden säilyttämiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että tupakkalakiin perustuvan tai sen nojalla määrätyn tupakointikiellon rikkominen voisi olla hallintaanoton peruste asunto-osakeyhtiölaissa säädetyin edellytyksin. Rikkomuksen vähäistä suurempaa merkitystä arvioitaisiin tapauskohtaisesti.

Varoituksen ja hallintaanottopäätöksen tiedoksianto

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös sähköisestä tiedoksiannosta, jotta yhtiöllä olisi tiedoksiantojen toimittamiseen enemmän keinoja. Tarkoituksena on mahdollistaa sähköinen tiedoksianto tavalla, joka turvaa riittävästi osakkeenomistajan tai vuokralaisen tiedonsaannin hallintaanoton uhasta.

Hallintaanottopäätöksen tiedoksiantoa koskeva määräaika

Esityksessä ehdotetaan, että hallintaanottopäätöksen tiedoksiannossa luovutaan nykyisestä 60 päivän määräajasta. Jatkossa yhtiökokouksen päätös osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan olisi annettava tiedoksi viipymättä. Tarkoituksena ei ole lyhentää tiedoksiantoon käytettävissä olevaa aikaa.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, joka liittyy sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseen osakepaikoille. Ehdotuksen tarkoituksena on selventää, miten uudistuksen kulut katetaan, kun yhtiövastikeperusteesta ei määrätä lainkaan yhtiöjärjestyksessä.

Uudistuksesta ja sen kunnossapidosta aiheutuvat merkittävät kulut jaetaan lähtökohtaisesti yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Jos peruste yhtiöjärjestyksestä puuttuu, jaetaan kustannukset tasan niiden osakehuoneistojen (autopaikkojen) kesken, joita uudistus koskee.

Lakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että yhtiössä voisi olla osakkeita, jotka oikeuttavat pysäköintipaikan hallintaan myös yhtiön oman rakennuksen tai kiinteistön ulkopuolella.

Tämä olisi mahdollista, vaikka laissa asetetut rakennuksen omistusta ja hallintaa sekä kiinteistön maapohjan hallintaa koskevat vaatimukset eivät täyttyisi.

Edellytyksenä olisi, että pysäköintipaikka sijaitsee erillisessä rakennuksessa tai kiinteistön osassa, johon yhtiöllä on hallintaoikeus esimerkiksi

• pysyväisluonteisen vuokra- tai käyttöoikeuden,
• rekisteröidyn rasitteen,
• yhteisjärjestelyn tai
• osakeomistuksen perusteella.

Osakkeiden murto-osan luovutus ja lunastaminen

Lakia ehdotetaan selvennettäväksi siten, että lunastusoikeus koskee myös murto-osaisia saantoja.  

Lunastuslausekkeen soveltaminen perhe- ja perintöoikeudellisiin saantoihin

Lain olettamasääntöjen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että lunastusoikeutta ei ole, jos osakkeenomistajan läheinen saa osakkeet perintökaaressa tarkoitettuna valtionperintönä. 

Lunastukseen sovellettavat määräajat

Lunastusmenettelyn määräaikoja koskevan sääntelyn soveltamista halutaan selkeyttää. Tätä varten tarkennettaisiin lain säännöstä lunastusilmoituksen toimittamisesta.

Lisäksi säännöstä täydennettäisiin siten, että osakkeen saajan on ilmoitettava lunastusmenettelyä varten tarvittavat tiedot hallitukselle viivytyksettä.

Muita lunastusmenettelyä koskevia ehdotuksia

Lakia ehdotetaan selvennettäväksi siten, että säännöksestä käy nykyistä paremmin ilmi, mitä tilanteita hallituksen ilmoitusvelvollisuus koskee.

Lisäksi ehdotetaan, että lunastushinnan maksaminen yhtiölle olisi edellytys arvontaan osallistumiselle silloin, kun useampi taho vaatii lunastusta.

Lunastushinnan maksamista koskevaa säännöstä halutaan täydentää siten, että maksamisen edellytyksenä on lunastajan oikeuden kirjaaminen osakehuoneistorekisteriin vapaana aiemmista panttauksista ja muista rajoituksista.

Ehdotus vastaa tältä osin voimassa olevaa lakia, ja sen tarkoituksena on helpottaa lunastusmenettelyä koskevien säännösten lukemista.

Lisäksi lunastusmenettelyn viivytyksettömän toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan säädettäväksi

• lunastajan velvollisuudesta hakea omistuksen kirjaamista viivytyksettä sekä
• siirronsaajan velvollisuudesta myötävaikuttaa lunastajan oikeuden kirjaamiseen osakehuoneistorekisteriin viivytyksettä.

Osakeluettelon julkisuutta koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen säännös yhtiön oikeudesta saada osakeluettelon tiedot luonnollisen henkilön osoitteesta tai syntymäajasta.

Muutoksen tarkoituksena on selventää ja helpottaa Maanmittauslaitoksen tietopalvelujen toteuttamista. Jatkossa yhtiön ei tarvitsisi erikseen osoittaa osoite- tai syntymäaikatietojen käyttötarkoitusta niitä pyytäessään.

Vesikustannusten kattamista koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi maininta siitä, että vesivastiketta voidaan periä tilapäisesti luotettavasti arvioidun kulutuksen perusteella silloin, kun mittaria ei voida käyttää laskutuksen perusteena.

Tarkoituksena ei ole poiketa lain lähtökohdasta, jonka mukaan vastike perustuu luotettavasti mitattuun kulutukseen. Sen sijaan tavoitteena on mahdollistaa väliaikainen ratkaisu, joka on ennakoitava sekä kustannustenjaon ja hallinnollisen taakan kannalta kohtuullinen tilanteissa, joissa mittarit ovat vikaantuneet ja korjausta odotetaan.

Mittareiden vikaantuessa yhtiöllä olisi nykyiseen tapaan velvollisuus ryhtyä viivytyksettä toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi yhtiön velvollisuudesta pitää kunnossa rakenteiden ja eristeiden ohella myös osakehuoneistojen ikkunat. 

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan osakkeenomistajan on hoidettava huolellisesti myös sellaista käytössään olevaa yhtiön tilaa, jonka hallintaoikeus ei perustu yhtiöjärjestykseen eikä vuokrasopimukseen.

Vaatimus koskisi yhtiöjärjestyksessä mainitsemattomista, mutta käytännössä osakashallinnassa olevista tiloista esimerkiksi maantasaisia terasseja ja huoneistokohtaisia varastotiloja.

Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuudesta tällaisessa tilassa havaitusta viasta tai puutteesta, joka kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.

Lakia ehdotetaan täydennettäväksi osakkeenomistajan muutostöihin liittyvän kunnossapitovastuun ja kustannustenjaon selventämiseksi. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa lain luettavuutta muuttamatta oikeustilaa.

Laissa ehdotetaan täsmennettäväksi, että osakkeenomistaja vastaa tekemänsä tai edellisen omistajan tekemän muutostyön kunnossapidosta. Lisäksi osakkeenomistaja vastaa muutostyön myöhemmin aiheuttamista kunnossapitotarpeista ja osakehuoneiston kunnossapidosta yhtiölle aiheutuvista kuluista.  

Osakkeenomistajan osallistuminen

Osallistumisoikeutta yhtiökokoukseen koskevaa asunto-osakeyhtiölain sääntelyä ehdotetaan selvennettäväksi siten, että oikeus osallistua yhtiökokoukseen on yksiselitteisesti sillä, joka on yhtiökokousta edeltävänä päivänä merkittynä osakkeenomistajaksi osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin.  

Kutsutapa

Laissa halutaan jatkossa selventää, että yhtiökokouskutsun toimittamisessa käytetään osakehuoneistorekisterissä olevaa yhteystietoa.  

Yhtiökokouksessa nähtävillä pidettävät osakeluettelon tiedot

Yhtiökokoukseen osallistuvien osakkaiden nähtävänä kokouksen aikana olevista osakasluettelotiedoista poistetaan ehdotuksen mukaan kotikuntaa koskeva tietovaatimus. Tarkoituksena on keventää sääntelyä, koska kotipaikkatietoa ei merkitä huoneistotietojärjestelmään eikä se ole yhtiökokousta varten helposti saatavilla jokaisen osakkeenomistajan osalta.

Lakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että vain tiettyihin osakehuoneistoihin kohdistuvan uudistuksen käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvat merkittävät kulut katetaan yhtiövastikkeella ainoastaan näistä uudistuksista hyötyviltä osakkeenomistajilta ja heidän osakkeidensa myöhemmiltä omistajilta.

Tämä koskisi sekä uudistuksen toteuttamisesta aiheutuvia kertaluonteisia kuluja että sen käytöstä ja kunnossapidosta myöhemmin aiheutuvia kuluja.

Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että tällaisten laajakantoisten tai asumiseen ja asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttavien uudistusten kulut katetaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti vain niiltä osakkeenomistajilta, jotka hyötyvät uudistuksesta.

Osakkeenostajan tiedonsaanti uudistusten käyttö- ja kunnossapitokuluvastuusta

Edellä kuvatuista muutoksista seuraa tarve täydentää isännöitsijäntodistuksesta annettua valtioneuvoston asetusta.

Asetusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että isännöitsijäntodistuksesta käy riittävästi ilmi, mitkä velvollisuudet uudistukseen suostuneella osakkeenomistajalla ja myöhemmillä osakkeenomistajilla on yhtiövastikkeen maksamiseen uudistuksen toteutus-, käyttö- ja kunnossapitokulujen kattamiseksi.

Ehdotuksen mukaan osakkeenomistajalla olisi hallituksen päätösten lisäksi oikeus saada viivytyksettä tieto yhtiöllä olevasta osakehuoneistoa koskevasta asiakirjasta, jolla on merkitystä huoneiston käytön ja kunnossapidon tai niistä aiheutuvien kustannusten arvioinnin taikka osakkeenomistajan oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamisen kannalta.

Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että osakkeenomistajalla on käytössään riittävät tiedot oman asemansa ja vastuunsa arvioimiseksi.  

Ehdotuksesta ei seuraisi yhtiölle tai sen johdolle erityistä velvollisuutta tiettyjen asiakirjojen laatimiseen tai hankkimiseen, vaan tietojensaantioikeus koskisi asiakirjoja, jotka yhtiöllä jo on. Tyypillisesti tällaisia asiakirjoja yhtiölle kertyy muun muassa osakehuoneistojen kunnon asianmukaisen seurannan ja kunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen johdosta.  

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistavat asunto-osakeyhtiön puuttumisen yhtiön hallintaan ottamaan osakehuoneistoon jätettyyn omaisuuteen. Sääntely koskisi myös yhtiön tiloihin jäänyttä osakkaan tai asukkaan omaisuutta, jos siitä aiheutuu merkittävää haittaa tilojen käytölle.

Molemmissa tilanteissa sääntely perustuisi viime kädessä siihen, että omistusoikeus omaisuuteen siirtyisi tietyin edellytyksin ja tietyssä määräajassa yhtiölle.  

Osakkeenomistajan ja asukkaan omaisuudensuoja otettaisiin huomioon siten, että yhtiölle asetettaisiin pääsääntöisesti velvollisuus ilmoittaa huoneistoon tai yhtiön tiloihin jääneestä omaisuudesta.

Omistusoikeus siirtyisi yhtiölle vasta määräajan kuluttua, ja ennen sitä yhtiöllä olisi velvollisuus huolehtia omaisuudesta.

Erityistä tarkastusta koskevan sääntelyn tarkoituksena on palvella vähemmistöosakkeenomistajien tiedontarvetta erityisesti vahingonkorvausvaatimusten esittämistä silmällä pitäen.  

Lakiin ehdotetaan ensinnäkin selvennettäväksi, että erityinen tarkastus voi koskea enintään siihen yhtiökokoukseen ulottuvaa ajanjaksoa, jossa tarkastuksen hakemisesta on päätetty. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös yhtiön johdon velvollisuudesta avustaa erityistä tarkastajaa.  

Laissa ehdotetaan myös täsmennettäväksi säännöksiä, jotka koskevat erityisen tarkastajan lausunnosta ilmoittamista ja sen käsittelyä yhtiökokouksessa. Lisäksi halutaan mahdollistaa, että tarkastaja voisi saada palkkiostaan ennakon tai vakuuden.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiökokouksen päättämä osakeantivaltuutus on voimassa kaksi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä, jollei päätöksessä määrätä lyhyemmästä määräajasta. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa osakeantien järjestämistä.

Laista ehdotetaan poistettavaksi maininta hallituksen oikeudesta ostaa kanne yhtiökokouksen päätöksen mitättömyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on selventää sääntelyä ja estää mahdolliset epäselvät tilanteet, joissa hallitus voisi nostaa mitättömyyskanteen ja toimia yhtiön edustajana yhtiön vastatessa kanteeseen.  

Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön vahingonkorvausvastuusta. Säännös vastaisi sisällöltään lain säännöstä asunto-osakeyhtiön vahingonkorvausvastuusta asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomisesta.  

Lisäksi ehdotetaan teknistä täsmennystä siltä osin, että asunto-osakeyhtiöiden ohella myös keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä huomioidaan energiatehokkuudesta annetun direktiivin mukaisesti siirtymä kulutusperusteiseen veden mittaukseen. 

Lain säännökseen osakeluettelosta ehdotetaan lisättäväksi tieto osakkeenomistajan kuolinpäivästä. Tieto on tarpeen osakeluettelon ajantasaisuuden varmistamiseksi.  

Lakiesityksen liitteenä on luonnos valtioneuvoston asetukseksi, joka koskee osakehuoneistojen pinta-alan mittaustapaa sekä isännöitsijäntodistuksesta annetun asetuksen muuttamista.

Asetusta ehdotetaan muutettavaksi sekä esityksessä ehdotettujen lainmuutosten huomioon ottamiseksi että asetuksen muun sääntelyn ajantasaisuuden varmistamiseksi.

Osakehuoneistosta isännöitsijäntodistukseen merkitään jatkossa nykyisten vaatimusten lisäksi: 

• osakeryhmän osakeluetteloon merkityn omistajan nimi, jos osakeryhmästä on edelleen paperinen osakekirja (muutos vastaa jo voimassa olevaa asunto-osakeyhtiölain säännöstä)  
• tarvittaessa maininta vastikkeenmaksuvelvollisuudesta laissa tarkoitetun uudistuksen kunnossapidon kustannusten kattamiseksi 
• tarvittaessa maininta vastikkeenmaksuvelvollisuudesta laissa tarkoitetun sähköautojen latauspisteiden toteuttamista koskevan uudistuksen kustannusten kattamiseksi  
• tarvittaessa maininta siitä, että osakehuoneiston (autopaikan) hallinta perustuu laissa tarkoitettuun järjestelyyn (autopaikat kiinteistön ja rakennuksen ulkopuolella) sekä hallintaoikeuden keskeiset ehdot  

Yhtiön kiinteistöstä ja rakennuksista isännöitsijäntodistukseen merkitään jatkossa nykyisten vaatimusten lisäksi:  

• tarvittaessa kiinteistön ja rakennusten ulkopuolella sijaitsevien pysäköintipaikkojen hallinnan peruste  
• kiinteistön rasite- ja yhteisjärjestelyt  
• pyynnöstä tieto siitä, kuinka monessa osakehuoneistossa asukkaana on rekisteritietojen perusteella osakkeenomistaja  
• maininta yhtiössä suoritetuista kuntoarvioista ja -tutkimuksista, asbesti- ja haitta-ainekartoituksistaja sellaisista muista yhtiöllä olevista yhtiön kiinteistöä ja rakennuksia koskevista selvityksistä ja tiedoista, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti osakehuoneistojen käyttöön tai käyttökustannuksiin 
• maininta sellaisista yhtiössä ja huoneistoissa tehdyistä olennaisista tutkimuksista ja korjauksista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa huoneiston käyttöön tai käyttökustannuksiin 

Yhtiön taloudesta isännöitsijäntodistukseen merkitään jatkossa nykyisten vaatimusten lisäksi:  

• tiedot yhtiön vakuutuksista 
• tiedot uudiskohteen vakuuksista 
• tiedot osakeryhmäkohtaisesta ennakkorahastointiosuudesta tai maksetuista vastike-ennakoista