Artikkelit

Kysymyksiä ja vastauksia parvekekaiteiden turvallisuudesta

Julkaistu:

Suomessa on sattunut useita onnettomuuksia, jossa ihminen on pudonnut parvekkeen kaidelevyn läpi kohtaloikkain seurauksin. Kokosimme parvekekaiteisiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.


Kuinka yleinen ongelma huterat parvekekaiteet ovat Suomessa?

Parvekekaiteiden pettämiseen liittyvistä onnettomuuksista ei ole Suomessa kattavaa tilastoa. Mediassa on kuitenkin uutisoitu sekä sementtikuitu- että lasilevyllisiin parvekekaiteisiin liittyvistä onnettomuuksista, joista osan tutkinta on vielä kesken.

Viitteitä kaiteiden turvallisuuspuutteista on saatu myös tutkimuksissa. Esimerkiksi diplomi-insinööri Olli-Petteri Koski tutki diplomityössään (2025) lasilevyllisiä parvekekaiteita. Tutkituista kaiteista 58 prosentissa jokin kaiteen osa ei kestänyt määräysten mukaisia kuormia. Kaiteet tarkasteltiin laskennallisesti.

Millaisiin parvekekaiteisiin voi liittyä turvallisuusriskejä?

Parvekekaiteita on toteutettu eri materiaaleista ja eri tavoin, joten niihin liittyvät turvallisuusriskit vaihtelevat. Riskit voivat liittyä esimerkiksi kaiteessa käytetyn materiaalin kestävyyteen sinänsä, kaidelevyjen kiinnityksiin tai kaiteen osien kulumiseen.

Asiantuntijakielellä puhutaan parvekekaiteen mitoittavimmasta osasta. Se tarkoittaa kaiteen heikointa tai kovimmalle rasitukselle joutuvaa osaa, jonka kestävyys käytännössä ratkaisee koko kaiteen turvallisuuden. Eri kaidetyypeissä mitoittavin osa voi olla eri.

Mitkä ovat lasisen parvekekaiteen tyypillisiä heikkoja kohtia?

Lasilevyisen parvekekaiteen kestävyyteen voi vaikuttaa useampikin tekijä. Olli-Petteri Kosken tutkimuksessa tällaisen parvekekaiteen mitoittavin osa oli useimmiten lasilevy. Tutkimusaineiston 50 parvekkeesta 32 lasilevy ei kestänyt sille asetettua pistekuormaa. Se tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa esimerkiksi lapsi törmää kaidetta päin.

Muita tyypillisiä mitoittavia osia olivat kaiderungon tolppa ja lasituksen alapaarre eli rakenne, johon lasilevy tukeutuu alaosastaan. Lasikaiteen turvallisuudessa olennaisia ovat siis lasin lisäksi sitä tukevien rakenteiden ja kiinnitysten kestävyys.

Millaisia ovat sementtikuituisen parvekekaiteen riskit?

Isoimpana riskinä on, että sementtikuitulevy ei ole riittävän luja pysäyttämään sitä päin kaatuvaa ihmistä. Jos levy toimii kaiteen ainoana putoamissuojana eikä sen takana ole muuta suojaavaa rakennetta, ihminen voi pahimmillaan horjahtaa levystä läpi.

Esimerkiksi OTKESin tekemissä testeissä (2026) sementtikuitulevyjen lujuus osoittautui riittämättömäksi eikä levy ei sellaisenaan sovellu putoamissuojaksi.

Toki myös sementtikuitulevyjen kohdalla on hyvä tarkastella, miten levy on kiinnitetty kaiderunkoon ja missä kunnossa kiinnitykset ovat.

Millaisia riskejä parvekekaiteen kiinnityksiin voi liittyä?

Parvekekaiteen levy on yleensä kiinnitetty sitä ympäröivään kaiderunkoon. Runkoon voi kuulua esimerkiksi pystysuuntaisia tolppia sekä levyn ylä- ja alareunaa tukevia vaakasuuntaisia rakenteita. Tämä kaiderunko puolestaan on kiinni parvekkeen kantavaan rakenteeseen, joka on kerrostaloparvekkeissa usein betonia.

Lasikaiteessa yksi riskikohta voi olla lasin puutteellinen kiinnitys kaiderunkoon. Joissakin rakenteissa lasia kannattelevat vain muutamat ruuvit tai muut kiinnikkeet, joiden kuntoa on ei aina voi silmämääräisesti tarkistaa. Jos kiinnike esimerkiksi löystyy, ruostuu tai vaurioituu, lasin kiinnitys voi heikentyä.

Myös lasin alareunan tuennalla on merkitystä. Lasin pitää tukeutua riittävästi sitä kannattelevaan rakenteeseen. Jos lasi ei ole kunnolla paikallaan tai pääsee liikkumaan, tuenta voi jäädä liian vähäiseksi ja lasi voi pahimmillaan irrota rakenteesta.

Kiinnitysten kunto on tärkeä myös muista materiaaleista valmistetuissa kaiteissa.

Miten betoninen kaide eroaa levyillä toteutetusta kaiteesta?

Betonikaide eroaa levyrakenteisesta kaiteesta siinä, että putoamissuojana toimii itse betonirakenne. Levyrakenteisessa kaiteessa putoamissuojana on puolestaan esimerkiksi lasi- tai sementtikuitulevy, joka on kiinnitetty kaiderunkoon. Siksi myös rakenteisiin liittyvät riskit ovat erilaisia. Betonikaiteessa turvallisuuteen vaikuttavat esimerkiksi betonin ja raudoitusten kunto, kun taas levyrakenteisessa kaiteessa kaidelevyn ja sen kiinnitysten kestävyys on tärkeää.

Voiko parvekekaide heikentyä ajan myötä?

Kyllä. Parvekekaide joutuu vuosien aikana alttiiksi esimerkiksi tuulelle, kosteudelle ja lämpötilan vaihteluille. Toistuva rasitus voi vähitellen heikentää rakenteita tai niiden kiinnityksiä. Esimerkiksi tuulen aiheuttama lasin liike voi löystyttää kiinnitysruuveja.

Myös vesi ja jäätyminen voivat aiheuttaa vaurioita. Jos esimerkiksi lasia kannattelevaan uraan pääsee vettä, jäätyvä vesi voi vaurioittaa lasia tai liikuttaa sitä pois paikaltaan.

Lasikaiteissa parvekelasia paikallaan pitävät muovipalat, joiden yksi tehtävä on auttaa vettä poistumaan. Nämä palat heikentyvät ajan kanssa. Tällöin kaide ei enää ole turvallinen.

Turvallisuuspuutteet eivät kuitenkaan koske vain vanhoja parvekkeita. Vanhoissa rakenteissa rakenteiden ikääntyminen ja rasittuminen lisäävät riskejä, mutta puutteita voi olla myös uudemmissa kaiteissa esimerkiksi suunnittelun, asennuksen tai rakenteen vuoksi.

Kuinka pitkään parvekkeen rakenteiden pitäisi kestää?

Parveke- ja terassilasien käyttöikänä normaalissa rasitusluokassa voidaan pitää noin 25-30 vuotta. Tukirakenteelta voidaan lähtökohtaisesti odottaa samankaltaista käyttöikää.

Helposti vaihdettavien osien, kuten tiivistenauhojen, käyttöikä voi kuitenkin olla huomattavasti lyhyempi.

Millaiset parvekekaiteet taloyhtiön siis pitäisi tarkistaa?

Viranomaiset ja Isännöintiliitto ovat kehottaneet kiinnittämään huomiota erityisesti lasikaiteisiin ja sementtikuitulevyillä toteutettuihin kaiteisiin.

Lasikaiteet: Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat suosittelevat taloyhtiöitä tarkistamaan lasirakenteisten parvekekaiteiden turvallisuuden. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kaiteisiin, joissa lasi on tuettu vain kahdelta sivulta, lasilevy on ohut eikä lasi ole karkaistua. Rakennusvalvontojen ohjeessa (linkki alla) on tarkempi lista mahdollisista riskirakenteista.

Sementtikuitulevyt: Isännöintiliitto sekä Helsingin ja Espoon rakennusvalvonnat ovat kehottaneet taloyhtiöitä selvittämään sementtikuitulevyillä toteutettujen parvekekaiteiden turvallisuuden. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää 1960–1980-luvuilla rakennettuihin taloihin, joissa sementtikuitulevyjä on käytetty yleisesti putoamissuojana.

Lisätietoja:

Ovatko tietynikäiset parvekkeet erityinen riski?

Pelkän rakennusvuoden perusteella ei voi päätellä, onko parvekekaide turvallinen. Toki tietyn aikakauden rakennuksissa voi olla tiettyjä riskirakenteita.

Sementtikuitulevyjen kohdalla suositellaan tarkastamaan 1960–1980-luvuilla rakennettuja kohteita, mutta ongelmia olla myös uudemmilla parvekkeilla.

Lasikaiteiden kohdalla olennaista on huomioida, onko kyseessä riskirakenne (ks. rakennusvalvonnan ohjeistus). Aivan uusimpien parvekkeiden osalta riskit saattavat olla vähäisempiä, sillä vuonna 2023 annettiin aiempaa tiukemmat vaatimukset parvekelasien paksuudelle ja iskunkestävyydelle.

Mistä löytää pätevän parvekekaiteiden tarkastajan?

Haasteena on, että parvekekaiteiden tarkastajille ei ole omaa pätevyysjärjestelmää tai rekisteriä, josta voisi suoraan etsiä pätevän tekijän. Siksi tarkastajaa valittaessa on tärkeää varmistaa, että hänellä on osaamista juuri kyseisestä kaidetyypistä.

Parveketarkastajan puolueettomuus ja riippumattomuus on tärkeä arvioinnin luotettavuuden kannalta.

Lisäksi tarkastajalta tarvitaan riittävää teknistä osaamista:

  • suunnitteluosaamista lasi- ja metallirakenteista
  • ymmärrystä rakenteiden mekaniikasta ja mitoituksesta
  • osaamista arvioida lasin, tuentojen ja kiinnitysten turvallisuutta
  • ymmärrystä asennuksesta, jotta hän pystyy arvioimaan, onko rakenne toteutettu suunnitelmien mukaisesti.

Miten kiire lasisten parvekekaiteiden tarkastuksilla on?

Tarkastuksissa ei kannata hätiköidä, mutta asiaa ei myöskään saa jättää selvittämättä. Jos taloyhtiön parvekkeissa on tunnistettu mahdollinen riskirakenne tai turvallisuudesta on muuten herännyt epäilys, tilanteen selvittäminen on käynnistettävä viipymättä.

Ensin on tärkeää selvittää asiantuntijan avulla, mitä juuri kyseisessä kohteessa pitää tutkia ja millä menetelmillä. Vääränlaiset tai riittämättömät testit voivat antaa kaiteiden turvallisuudesta virheellisen kuvan.

Taloyhtiöllä on myös rakennuksen omistajana lakisääteinen velvollisuus huolehtia rakennuksen turvallisuudesta. Siksi mahdollista turvallisuusriskiä ei voi jättää selvittämättä. Jos kaiteen turvallisuudesta on perusteltu epäilys, parveke voidaan tarvittaessa määrätä käyttökieltoon selvitysten ajaksi.

Milloin parveke kannattaa asettaa käyttökieltoon?

Jos parvekkeen turvallisuudesta herää perusteltu epäilys esimerkiksi kaiteessa havaittujen vaurioiden tai riskirakenteiden vuoksi, taloyhtiö voi varotoimena kieltää parvekkeen käytön, kunnes turvallisuus on selvitetty. Myös kaiteita tarkastava asiantuntija voi havaintojensa perusteella suositella parvekkeen käytön keskeyttämistä. Käyttökielto on kuitenkin väliaikainen ratkaisu, ja tarvittaviin tarkastus- ja korjaustoimiin pitää ryhtyä kohtuullisessa ajassa.

Samalla on huomioitava paloturvallisuus. Jos parveke toimii asunnon varapoistumisreittinä, pelastautumisen on oltava mahdollista käyttökiellosta huolimatta tai se on järjestettävä muulla turvallisella tavalla.

Mitä tapahtuu, jos parveke todetaan tarkastuksessa vaaralliseksi

Jos parvekekaide todetaan vaaralliseksi, taloyhtiön pitää ryhtyä toimiin turvallisuuden varmistamiseksi. Parveke yleensä pidetään käyttökiellossa, kunnes tarvittavat korjaukset on tehty. Lähtökohtaisesti parvekkeen rakenteiden kunnossapito kuuluu taloyhtiölle.

Miten toimitaan uudiskohteessa, jossa todetaan turvattomia parvekekaiteita? Pitääkö ensin reklamoida silmämääräisesti havaitut puutteet, ja tilata sitten vasta kuntotutkija, vai toisinpäin?

Reklamaatio on tärkeää tehdä mahdollisimman pian virheen havaitsemisesta, jottei ostaja menetä oikeuttaan vedota virheeseen. Reklamaatiossa tulisi olla myös vaatimus siitä, mitä vaaditaan. Vaatimuksen sisältöä varten täytyy yleensä tehdä tutkimuksia ja selvityksiä. Niihin on siis ryhdyttävä pikaisesti.

Artikkelin asiantuntijoina ovat toimineet rakennesuunnittelija ja diplomi-insinööri Olli-Petteri Koski ja Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.

Muut lähteet:

Katso myös nämä

Kuuntele tietoiskut kaideturvallisuudesta
Kuuntele tietoiskut kaideturvallisuudesta
Ajankohtaista

Kuuntele tietoiskut kaideturvallisuudesta

Isännöintiliiton kaideturvallisuuteen liittyvissä tietoiskuissa keskustellaan sementtikuitulevy- ja lasikaiteiden turvallisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Asiantuntijoina keskustelevat Olli-Petteri Koski ja Sara Rintamo.