Asuntopolitiikan syksyssä näkyvät osin jo tutut aiheet, kuten huoneistotietojärjestelmän kehittäminen, rakentamislain asetusten laatiminen sekä EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen. Uusina teemoina ovat asunto-osakeyhtiölain muutokset ja taantuvien paikkakuntien taloyhtiöiden tilanteen selvittäminen. Talouskuri vaikuttaa myös taloyhtiöiden tukiin.
Asuntopolitiikan syksy käynnistyy täydellä teholla eduskunnan palattua lomalta syyskuun alussa. Kokosimme yhteen, mitkä isännöintiin vaikuttavat teemat näkyvät syksyn asuntopolitiikassa ja miten Isännöintiliitto on niiden tiimoilta vaikuttanut.
Huoneistotietojärjestelmän jatkokehitys etenee
Isännöinnin arjessa huoneistotietojärjestelmä näkyy tällä hetkellä ennen kaikkea osakeluetteloiden siirron määräajan eli vuoden 2023 lopun lähestymisenä.
Samaan aikaan lainsäätäjien pöydällä kuitenkin suunnitellaan jo kovaa vauhtia HTJ:n seuraavaa vaihetta, jossa myös taloyhtiöiden korjaus- ja lainatietoja siirretään kansalliseen järjestelmään. Hallituksen vaihtuminen ei vaikuta huoneistotietojärjestelmän etenemiseen.
Huoneistotietojärjestelmän etenemistä koskevat lakiuudistukset hyväksyttiin keväällä 2023. Seuraavaksi vuorossa on lakia tarkentavien asetusten laatiminen. Asetuksissa täsmentyvät myös monet isännöintiin vaikuttavat käytännön asiat.
Isännöintiliitto vaikuttaa valmisteluun tiivisti ja tekee viikoittaista yhteistyötä HTJ:tä valmistelevan Maanmittauslaitoksen kanssa.
Rakentamislaki etenee kohti käytäntöä
Keväällä eduskunnassa hyväksytty uusi rakentamislaki etenee myös kohti käytännön toteutusta syksyn aikana, kun ympäristöministeriö valmistelee lain toimeenpanoa tarkemmin määritteleviä asetuksia. Isännöintiä ja olemassa olevia taloyhtiöitä rakentamislain muutos koskettaa erityisesti suurten, luvanvaraisten korjaushankkeiden osalta, joissa jatkossa vuodesta 2025 alkaen vaaditaan ilmastoselvitys.
Isännöintiliitto pyrkii vaikuttamaan myös asetusvaiheessa niin, että ilmastoselvitysten laatiminen hoituisi mahdollisimman sujuvasti osana korjaushankkeiden suunnitteluprosessia. Seuraamme myös, tuoko uusi hallitusohjelma isännöintiin vaikuttavia muutoksia lakiin: hallitusohjelman mukaan rakentamislakia uudistetaan ja korjataan byrokratian vähentämiseksi.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta neuvotellaan
Taloyhtiöiden tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävä uudistus on EU-tasolla neuvoteltava rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus. Toteutuessaan uudistus toisi taloyhtiöille määräaikoja energiatehokkuuden parantamiseen sekä päästöttömyyden saavuttamiseen. Direktiivin lopullisesta muodosta neuvotellaan syksyn aikana ns. kolmikantaneuvotteluissa Euroopan komission, jäsenmaiden hallituksista koostuvan neuvoston sekä Euroopan parlamentin välillä.
Isännöintiliitto on lausunnoissaan kantanut huolta siitä, että direktiivissä olisi riittävästi kansallista liikkumavaraa ja että sen vaatimukset ovat toteuttamiskelpoisia myös Suomen oloissa esimerkiksi taantuvilla paikkakunnilla sijaitsevien, taloudellisesti vaikeimmassa asemassa olevien taloyhtiöiden näkökulmasta.
Lisäksi olemme vaikuttaneet muun muassa siihen, että kohti hiilineutraaliutta muuttuva kaukolämpö huomioidaan direktiivissä tulevaisuuden puhtaiden energiamuotojen joukossa. Isännöintiliitto vaikuttaa valmisteluun yhteiseurooppalaisen kattojärjestö CEPIn kautta, mutta myös suoraan suomalaisia virkamiehiä sekä parlamentaarikkoja kontaktoiden. Lue Isännöintiliiton ja CEPIn lausunnot
Suomen hallitusohjelmassa uudesta direktiivistä mainitaan, että ”EU:n rakennusten energiatehokkuus-direktiivin toimeenpanossa asukkaille ja kiinteistön omistajille ei tule asettaa kohtuuttomia velvoitteita. Mikäli uusia velvoitteita tulee, varmistetaan, että kaikilla kotitalouksilla on mahdollisuus vastata sääntelyn tuomiin velvoitteisiin.” Isännöintiliitto tukee tätä tavoitetta ja pyrkii tuomaan esiin kentän asiantuntemusta myös asian kansallisessa valmistelussa.
Uusi hallitusohjelma nostaa esiin asunto-osakeyhtiölain uudistustarpeet sekä taantuvien taloyhtiöiden tilanteen
Uuden hallitusohjelman myötä myös Suomen asuntopolitiikan agendalla korostuvat uudet aiheet. Asunto-osakeyhtiölain valuvikojen korjaaminen ja muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöiden tilanne on nostettu hallitusohjelmassa esiin aiempaa voimakkaammin.
Asunto-osakeyhtiölain osalta hallitusohjelmassa kiinnitetään erityisesti huomiota häiriöihin puuttumisen helpottamiseen.
Taantuvien paikkakuntien taloyhtiöiden osalta hallitusohjelmaan on kirjattu selvitystyön käynnistäminen asian tiimoilta.
Molemmat teemat ovat olleet näkyvästi esillä myös Isännöintiliiton hallitusohjelmavaikuttamisessa ja pyrimme myös jatkossa vaikuttamaan siihen, että näiden teemojen valmistelussa huomioidaan taloyhtiöiden ja isännöinnin tarpeet.
Talouskuri vaikuttaa myös taloyhtiöiden tukiin
Aiempaa hallitusta tiukempi talouskuri vaikuttaa myös asumiseen. ARAn määräaikaiset energia-avustukset, joita on jaossa vielä vuoden 2023 loppuun saakka historiallisen suuri määrä, eivät näillä näkymin saa jatkoa tulevassa budjetoinnissa, koska niitä ei ole ohjelmassa mainittu. Myöskään määräaikaista avustusta kaukolämpölaitteistojen uusimisen tukemiseen ei ole mainittu.
Myös esteettömyys- ja hissiavustusten osalta hallitusohjelmassa luvassa on 5 miljoonan leikkaus aiempaan noin 25 miljoonan euron avustustasoon. Hallitusohjelman mukaan hissi- ja esteettömyysavustusten määrää alennetaan ”esimerkiksi avustusprosenttia muuttamalla ja kohdentamalla avustukset vaikuttavimpiin ja eniten tukea tarvitseviin kohteisiin”.
Hallitusohjelman mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolia, asemaa ja tehtäviä selvitetään tulevalla hallituskaudella.
Hallitusohjelman mukaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan. Auki jää, tarkoittaako tämä jatkoa latausinfraan annettuihin avustuksiin, sillä niistä ohjelmassa ei ole mainintaa.