Juha-Pekka Manninen on isännöintialan murroksen kasvatti. Nyt hän haluaa auttaa alan menestykseen Isännöintiliitosta käsin.
Jyväskyläläinen Juha-Pekka Manninen siirtyi elokuun alussa Colliers Isännöinnistä Isännöintiliittoon johtamaan Johtamisen ja osaamisen palvelut -yksikköä. Viisitoista vuotta isännöintialalla ja yli kymmenen vuotta sen esimies- ja johtoryhmätehtävissä on opettanut Manniselle, mistä isännöintialan haasteet johtuvat ja mistä alan murroksessa on kyse.
– Kahta asiaa pidän tärkeinä. Ensiksikin henkilökunta – miten palvelu tehdään sen kautta – ja toiseksi miten asiakas kokee palvelun. Yritysjohto voi puhua, että liikevaihto on tärkein, mutta ei se tule kuin henkilökunnan ja asiakkaiden kautta.
Manninen on innokas palvelujen ja tuotteiden kehittäjä. Isännöintiliitossa hän johtaa koulutusten, tutkimusten ja yritysjohdon palveluiden kehitystä. Järjestöstä katseltuna isännöinnin tavat ja tarpeet eroavat paljon koon ja sijainnin mukaan. Koko alaa haastavat kuitenkin johtaminen ja työhyvinvointi.
– Yritän katsoa tekemistämme Isännöintiliitossa kriittisesti isännöitsijän ja yritysjohtajan silmin, Manninen sanoo.
Hän lupaa jalkautua jäsenten pariin kuuntelemaan kentän tarpeita ja auttaa johtamisen kehittämisessä. Mannisen mielestä kehittämisen pitäisi olla osa jokaisen työnkuvaa, ja johdon tärkein tehtävä on varmistaa, että toimintamallit ovat mietittyjä ja selviä kaikille.
– Jos isännöintiyrityksessä on esimerkiksi kymmenen isännöitsijää ja kaikilla omat tapansa toimia, ei sitä pysty johtamaan. Liikevaihtoa tulee kyllä, mutta kehittäminen on mahdotonta, jos jokaiselle pitäisi olla eri ohjeet. Yhtenäiset toimintamallit antavat johtajalle aikaa.
Moottorit käyntiin
Mannisen mukaan kenenkään ei ole pakko kehittää toimintaansa, mutta hölmöintä on jättää perämoottori käynnistämättä vain siksi että ei soutamiseltaan jouda.
– Jos johtamisen kulttuuri muuttuisi tällä alalla, päästäisiin kehittämään työhyvinvointia, mikä tarkoittaisi houkuttelevuutta alalle, Manninen sanoo.
Resurssisuunnittelu ja sovitut työtavat vähentäisivät alalta pakenemista ja loppuunpalamisia, joita Manninenkin on nähnyt. Paikkaaminen on kallista, kannattavuus kärsii, ja yrityksen on otettava lisää kohteita.
Jos omistat jotain, jossa on henkilökunta, sinulla on vastuu heistä.
Ja vaikka yritys pyörisikin mukavasti nyt, se ei tarkoita, että nykyisillä palveluilla, tuotteilla ja toimintatavoilla pystytään mukaviin työpäiviin kolmen vuoden kuluttua. Taloyhtiöiden johto saa jatkuvasti uusia vaatimuksia, jotka lisäävät töitä. Toisaalta automatiikka hoitaa jatkossa rutiineja, joihin vielä tänään käytetään käsipareja.
– Jos omistat jotain, jossa on henkilökunta, sinulla on vastuu heistä, Manninen sanoo.
Hän kannustaa ottamaan kumppanit mukaan suunnitteluun. Moni on tehostanut esimerkiksi vesivahinkojen hoitamista ja asiakaskokemusta niissä miettimällä tapahtumaketjun yhdessä kumppanin kanssa.
– Asiakkaat arvostavat kyllä muutosta, kun heille kerrotaan siitä niin, että he ymmärtävät etunsa, Manninen sanoo kokemuksesta.
Isännöintiliiton tehtävä on hänen mielestään auttaa yrityksiä uudistumaan, jotta isännöinnillä olisi tulevaisuudessakin merkitystä asumiselle eikä pelkkä sivustakatsojan rooli.
Artkkeli on osa juttusarjaa, jossa isännöintialan johtajat kertovat ajatuksiaan esimiestyöstä ja johtajuudesta.
