Ilmastonmuutos

Energiaremonttien rahoittaminen tulee olemaan iso kysymys taloyhtiöille tulevina vuosina. Isännöintiliitto kantaa huolta remonttien rahoituksesta erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla. Vihreän siirtymän toteuttamiseksi tarvitaan sekä vihreitä taloyhtiölainoja, valtion energia-avustuksia että valtion takausjärjestelmän uudistamista.

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Lakimuutos laajentaa osakkaan muutostyöoikeutta yhtiön tiloihin ja helpottaa yhtiön päätöksentekoa hankkeissa, joilla parannetaan asumisen kestävyyttä.

Ilmaston lämpeneminen johtaa esimerkiksi rankkasateiden ja tulvariskien lisääntymiseen suurimmassa osassa maailmaa. Suomessa esimerkiksi pienten vesistöjen rankkasadetulvien ja kaupunkien hulevesitulvien ennakoidaan kasvavan. Osana ilmaston muuttumista myös myrskyt muuttuvat rajummiksi, mikä voi lisätä myrskytuulien aiheuttamien vahinkojen määrää. Tällaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös kiinteistövakuutuksista käsiteltävien luonnonilmiövahinkojen määrä tulee todennäköisesti lisääntymään.

Suomessa on meneillään ennätysmäinen hellejakso. Lomalaiset kiittävät ja nauttivat, mutta moni taloyhtiössä asuva tuskailee päivästä toiseen jatkuvan kuumuuden kanssa, joka pahimmillaan vie voimat.

Isännöintiliitto kannattaa esitystä valtioneuvoston asetukseksi energia-avustuksista vuosille 2023–2024. Energia-avustus on instrumenttina monella tapaa toimiva ja kannustaa taloyhtiöitä tekemään tarvittavia muutoksia energiatehokkuuteen. Siinä on kuitenkin muutama tärkeä kehittämisen paikka: avustukseen varattujen määrärahojen riittävyys sekä kiinteistön lämmitysmuodon huomioiminen. Lisäksi energiatodistuksia, joihin avustukset pitkälti perustuvat, tulee kehittää vastaamaan kiristyvää EU-sääntelyä.

Strategiassa tulisi vielä nykyistä enemmän painottaa olemassa olevassa rakennuskannassa tehtävien energiatehokkuustoimien ja -remonttien merkitystä. Ilman mittavia energiatehokkuustoimia ja -remontteja olemassa olevassa rakennuskannassa asumisen sektorilla on mahdotonta päästä hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Asuntokanta uudistuu noin 1-2% vuosivauhdilla, joten pelkästään energiatehokkaalla uudisrakentamisella tavoitteisiin ei päästä.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä olemassa olevassa rakennuskannassa tärkeää on valtion pitkäjänteinen tuki energiaremonteille, rahoituksen saatavuuden varmistaminen sekä ARA-tukien, valtion takausjärjestelmän uusimisen että pankkien vihreän lainoituksen avulla sekä matala kynnys hankkeiden toteuttamiselle eli hyvät tuki- ja neuvontapalvelut sekä materiaalit. Alan koulutuspohjan parantaminen, eli vastuullisuus- ja energiatehokkuusteemojen nostaminen kiinteistöalan ammattilaisten kouluttamisessa, luovat myös pohjaa vihreälle siirtymälle.

Isännöintiliitto on koonnut uuden Taloyhtiön energia- ja ilmastoasiat – Isännöinnin oppaan, jolla isot ilmiöt saa pilkottua arkeen sopiviksi palasiksi.

Käynnissä oleva energiamurros koskee suomalaisia taloyhtiöitä laajalti. Isännöintiliitto on huolissaan taloyhtiöistä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta tarvittaville energiaremonteille ja perusparannuksille.

Reilu neljännes keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta. Miten kerrostalossa asuva ihminen voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?